Tiedotearkisto: 2011

EU:n avaruustutkimushankkeiden vyöry Kumpulaan

9.6.2011 11:01

EU:n 7. puiteohjelman kolmannessa avaruustutkimukseen suunnatussa haussa vuonna 2009 oli jaossa 114 miljoonaa euroa, josta noin neljä miljoonaa päätyi Kumpulan avaruuskeskukseen.

Kuva: ESA

Kuva: ESA

EU:n 7. puiteohjelman kolmannessa avaruustutkimukseen suunnatussa haussa vuonna 2009 oli jaossa 114 miljoonaa euroa, josta noin kahdeksan miljoonaa päätyi Suomeen. Tästä noin puolet eli 4 miljoonaa tuli Kumpulan avaruuskeskukseen, joka on Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistyöorganisaatio avaruustutkimusta varten.
Suomalaisten tutkijoiden saama osuus rahoituksesta on maamme väestö- tai rahoitusosuuteen suhteutettuna EU:n suurin. Yhdeksästä hankkeesta viittä johdetaan Kumpulan avaruuskeskuksesta. Koska rahoituspäätökset tehtiin hakemusten tieteellisten ansioiden perusteella, tulos kertoo siitä, että suomalainen avaruustutkimus on keskimääräistä Eurooppalaista tutkimusta laadukkaampaa.


Rahoitusta avaruusmatkailuun ja avaruussään tutkimiseen

Kolmessa EU:n 7. puiteohjelman vuoden 2009 hausta rahoitusta saaneessa hankkeessa kehitetään uutta tekniikkaa avaruusmatkailun ja avaruuteen sijoitettujen mittalaitteiden käyttöön.
• ESAIL-projektissa rakennetaan sähköpurjeen tarvitsemaa ohutta sähköä johtavaa liekaa sekä komponentteja, joiden avulla lieat avaruudessa levitetään purjeeksi. Sähköpurje on Ilmatieteen laitoksessa vuonna 2006 tehty keksintö, jonka avulla avaruudessa voidaan liikkua ilman polttoainetta Auringosta virtaavien hiukkasten eli aurinkotuulen työntöä hyväksi käyttäen.
• E-SQUID kehittää röntgen- ja infrapunailmaisimiin nykyistä herkempiä ja paremman kuvantarkkuuden mahdollistavia suprajohtavia signaalinvahvistimia. Esimerkiksi tutkimussatelliiteissa niillä voidaan havaita nuoren maailmankaikkeuden kaukaisten kohteiden himmeää säteilyä.
• RITD tuo Mars-tutkimuksen tekniikkaa takaisin Maahan: Mars-luotaimeen kehitetty auki puhaltuva lämpökilpi ja pieni jarruvarjo muunnetaan Maan paksummassa ilmakehässä käyttöön sopiviksi. Näiden kevyiden rakenteiden avulla voidaan edullisesti palauttaa tavaraa Maahan kiertoradalta.
Avaruussäällä tarkoitetaan pääasiassa Auringon hiukkaspurkauksista ja muista aktiivisista ilmiöistä johtuvia sähkömagneettisia ilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa säteilyriskiä tai häiriöitä teknisiin järjestelmiin. Tähän aihepiiriin liittyy kaksi hanketta:
• EURISGIC kartoittaa, kuinka suuren riskin avaruussääilmiöiden synnyttämät häiriövirrat muodostavat Euroopan sähköverkolle. Lisäksi Ilmatieteen laitoksen magneettikehäsimulaatiota nopeutetaan niin, että sitä voidaan käyttää avaruussäähäiriöiden ennustamiseen.
• SPACECAST tutkii, miten avaruussäähäiriöiden yhteydessä esiintyvät suurienergiaiset hiukkaset saavat vaarallisen suuret energiansa. Tiedon avulla voidaan auttaa avaruuslentäjiä ja satelliitteja suojautumaan hiukkasryöpyiltä.

Avaruustutkimuksessa havaintoaineistojen moninaisuus on jo usein tiedon niukkuutta suurempi ongelma. Eri satelliittien ja maanpintahavaintoverkkojen tuottamat mittausdatat ovat hajallaan ympäri maailmaa erilaisten saantikäytäntöjen takana. Peräti neljä nyt alkavaa hanketta tähtää tutkimuksen tehostamiseen keräämällä yhdelle Internet-palvelimelle kattavan kokoelman yhteen tutkimuksen aihepiiriin liittyvää aineistoa eri lähteistä. Aineistot ovat kaikkien tutkijoiden vapaasti hyödynnettävissä helppokäyttöisen www-liittymän kautta. Havaintoaineistojen lisäksi palvelimilla tarjotaan täydentävää aineistoa, kuten simulaatioita, analyysiohjelmistoja ja mielenkiintoisten ajanjaksojen luetteloita. Näiden virtuaaliobservatorioiksikin kutsuttujen aineistopankkien aihepiirit ovat:
• CryoLand: pohjoisen pallonpuoliskon lumi- ja jääpeite
• ECLAT: Maan magneettikehä ja siihen liittyen mm. revontuli-ilmiöt
• IMPEx: aurinkokunnan planeetat ja muut kohteet
• SEPServer: Auringon hiukkaspurkaukset ja niiden tuottamat suurienergiaiset hiukkaset.

Lisätietoja:

Lue lisää avaruustutkimuksesta: http://ilmatieteenlaitos.fi/avaruus

Kumpulan avaruuskeskus:
professori Hannu Koskinen, puh. (09) 191 50675, Hannu.E.Koskinen@helsinki.fi

CryoLand: Ilmatieteen laitos, tutkimusprofessori Jouni Pulliainen, puh. 050 589 5821, jouni.pulliainen@fmi.fi
Eclat: Ilmatieteen laitos, ryhmäpäällikkö Kirsti Kauristie, puh. (09) 1929 4637, kirsti.kauristie@fmi.fi
ESAIL: Ilmatieteen laitos, tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen, puh. (09) 1929 4635, pekka.janhunen@fmi.fi
E-SQUID: Helsingin yliopisto, dosentti Juhani Huovelin, puh. (09) 1912 2948, juhani.huovelin@helsinki.fi
Eurisgig: Ilmatieteen laitos, erikoistutkija Ari Viljanen, puh. (09) 1929 4668, ari.viljanen@fmi.fi
IMPEx: Ilmatieteen laitos, ryhmäpäällikkö Esa Kallio, puh. (09) 1929 4636, esa.kallio@fmi.fi
RITD: Ilmatieteen laitos, ryhmäpäällikkö Ari-Matti Harri, puh. 050 337 5632, ari-matti.harri@fmi.fi
SEPServer: Helsingin yliopisto, yliopistonlehtori Rami Vainio, puh. (09) 1915 0670, rami.vainio@helsinki.fi
SPACECAST: professori Hannu Koskinen, puh. (09) 191 50675, Hannu.E.Koskinen@helsinki.fi