Rosetta tutkii komeettaa pitkälti suomalaisen osaamisen avulla

Ilmatieteen laitos on osallistunut Rosettan ja marraskuussa komeetan pinnalle laskeutuvan Philae-laskeutujan laitteistojen suunnitteluun ja valmistamiseen. Rosetta laukaistiin matkaan maaliskuussa 2004. Kymmenen vuoden lennon jälkeen se saavutti kohteensa, komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon, elokuussa, jolloin luotain jäi komeetan kiertoradalle. Samalla käynnistyi komeetan kartoitus, jonka perusteella laskeutuja-alus Philae laskeutuu komeetalle 12.11. noin klo 18 Suomen aikaa. "Laitteistojen ja koko Rosetta-ohjelman parissa on työskennelty jo yli 20 vuotta, joten hanke on meille erittäin merkittävä", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ja yksikön päällikkö Minna Palmroth.

Suomalainen osaaminen jättiläisroolissa hankkeessa

Rosetta on yksi Euroopan avaruusjärjestön ESAn kulmakivistä.  "Missio on yksi kaikkien aikojen vaikeimmista ja samalla tärkeimmistä avaruusohjelmista. Ilmatieteen laitos on mukana hankkeessa eurooppalaisittainkin poikkeuksellisen suurella panostuksella. Laitos on päävastuussa laskeutumisaluksen vesipitoisuutta mittaavassa PP-anturissa, ja osallistuu neljään muuhun instrumenttiin, jotka selvittävät komeetan pöly- ja plasmaympäristöä. Myös Philae massamuistiyksikkö, joka kerää ja lähettää laskeutumisaluksen instrumenttien datan emoalukselle, rakennettiin Ilmatieteen laitoksessa", Minna Palmroth kertoo.

Hanke on edistänyt myös muutoin Suomen teollisuutta, sillä se on avannut monia ovia ja tuonut Suomen high tech -osaamista tunnetuksi eurooppalaisilla foorumeilla. "Suomalainen avaruustiede oli Rosettassa kuin Nokia oli alihankkijoilleen. Tiedevetoisen hankkeen toteuttamiseksi on tarvittu monipuolisesti suomalaisia teollisia alihankkijoita," tutkimusprofessori Minna Palmroth toteaa.

Rosettaan Suomen avaruusteollisuuden yritys Patria on suunnitellut ja valmistanut Tampereella kaksi elektronista tehonjakoyksikköä ja Jämsän Hallissa luotaimen rakenteen. Toimitetut tehonjakoyksiköt vastaavat tieteellisten mittalaitteiden ja avaruusluotaimen alijärjestelmien tehon säätämisestä ja ohjauksesta. Rosetta oli elektroniikan osalta hyvin vaativa luotettavuuden ja Rosetan pitkän lentoajan suhteen, joka asetti elektroniikan suunnittelulle ja valmistukselle erittäin korkeat laatuvaatimukset.

Ilmatieteen laitoksen ohella Tekes ja Suomen Akatemia ovat rahoittaneet hanketta. Mission kokonaiskustannukset ovat 1,3 miljardia euroa. Suomalaisten tiedelaitteiden osuus tästä on kokonaisuudessaan noin 4,9 miljoonaa euroa, josta laitteisiin kului vajaa puolet ja muu osa työtunteihin. "Poikkeuksellisen keskeinen suomalaispanos on siis saavutettu pikkurahalla hankkeenkokonaiskustannuksiin suhteutettuna.  Suuri osa hankkeeseen sijoitetuista rahoista on palautunut suomalaiselle teollisuudelle erilaisina tilauksina ja kasvaneena high tech –osaajan maineena", Palmroth toteaa.

Komeetat ovat muodostuneet aurinkokunnan syntyvaiheessa noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Osa niistä törmäsi jo varhain nuoriin planeettoihin ja esimerkiksi huomattavan osan Maan vedestä arvioidaan olevan peräisin komeetoista. Mielenkiintoinen kysymys on myös, missä määrin komeetoilla on orgaanisia yhdisteitä. On arvioitu, että sekä elämä että vesi olisi voinut saapua maapallolle komeettojen mukana.

Lisätietoja:

Yksikön päällikkö Minna Palmroth, puh. 040 5311 745, minna.palmroth@fmi.fi

http://www.esa.int/Our

http://ilmatieteenlaitos.fi/rosetta

Philaen laskeutuminen komeetan pinnalle tapahtuu 12. marraskuuta n. klo 18.00. Laskeutumisen onnistumista voi seurata Ilmatieteen laitoksen ja ESAn verkkosivujen kautta sekä @IlmaTiede-twitterissä.