Rosetta – pyrstötähden matkassa

Rosetta on Euroopan avaruusjärjestön ESAn kulmakiviohjelma. Luotain tutkii lähietäisyydeltä komeetan ydintä ja sen lähiympäristön pölyä ja kaasua antaakseen tutkijoille johtolankoja aurinkokunnan syntyhistorian selvittämiseen.

Rosetta laukaistiin maaliskuussa 2004 Ariane 5 -raketilla. Lähes yhdentoista vuoden lennon jälkeen se saapui perille komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon luo elokuussa 2014. Syksyn 2014 aikana Rosetta kiertää pyrstötähden ydintä muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä.

Luotain koostuu kiertolaisesta ja Philae-laskeutujasta, joissa molemmissa on useita mittalaitteita. Kiertolaisen laitteiden päätehtävänä on tutkia komeetan koostumusta sekä sen plasma- ja pöly-ympäristöä. Tämän lisäksi kiertolainen toimii laskeutujan lähettämän tiedon vastaanottajana ja välittää sen edelleen Maahan. Philae laskeutui komeetalle 12.11.2014 noin kello 17.30 Suomen aikaa.

Rosetta on pienen henkilöauton kokoinen ja sen lähtömassa oli 2900 kg, josta 1670 kg oli polttoainetta. Luotaimella on kaksi suurta, 14 m pitkää aurinkopaneelia. Se on saanut nimensä Rosetan kiveltä, joka oli keskeinen avain egyptiläisten hieroglyfien tulkintaan; samoin Rosetta-luotaimen toivotaan antavan avaimia aurinkokunnan synnyn selvittämiseen, komeetat kun ovat aurinkokunnan muuttumattomimpina säilyneitä kappaleita.

Ilmatieteen laitos osallistui kuuden luotaimen laitteen suunnitteluun ja rakentamiseen. Näistä neljä on kiertolaisessa olevia mittalaitteita: COSIMA (Cometary Secondary Ion Mass Analyzer), MIP (Mutual Impedance Probe), LAP (Langmuir Probe) ja ICA (Ion Composition Analyzer). Laskeutujan laitteista Ilmatieteen laitoksen planeettaryhmä on päävastuussa veden etsintään käytettävästä PP-laitteesta (Permittivity Probe), jonka lisäksi se toimitti massamuistin (CDMS/MEM) laskeutujan tietokoneyksikköön ja maatukilaitteistot COSIMA:lle ja MIP:lle.

 

Haastattelussa tutkimusprofessori Minna Palmroth

Rosetta-lennon aikataulu

  • Marraskuu 1993: ESAn tiedeohjelma hyväksyy Rosetan kulmakivilennokseen. Kohteeksi päätetään komeetta 48P/Wirtanen.
  • Syksy 1994: Ilmatieteen laitos lähtee mukaan saksalaisvetoiseen ehdotukseen Rosetan kyytiin sijoitettavasta laskeutujasta. Ilmatieteen laitoksen osuudeksi sovitaan päävastuu komeetan pintakerroksen vesipitoisuutta mittaavan PP-laitteen rakentamisesta sekä laskeutujan massamuistiyksikön (CDMS/MEM) toimittaminen.
  • Helmikuu 1996: ESA valitsee Rosetta-luotaimeen (ei laskeutujaan) mukaan otettavat mittalaitteet. Ilmatieteen laitos on mukana rakentamassa COSIMA-pölynmittauslaitteistoa sekä plasmanmittauspaketin (RPC) osia ICA, LAP ja MIP.
  • Kesäkuu 1997: ESA vahvistaa laskeutujan ottamisen osaksi Rosetta-lentoa. Laskeutuja nimetään myöhemmin Philaeksi.
  • Tammikuu 2003: Ariane 5 -kantoraketin ongelmien vuoksi Rosetan laukaisua lykätään. Lennon alkuperäinen kohde 48P/Wirtanen ehtii edetä ulottumattomiin, joten uudeksi kohteeksi valitaan 67P/Churyumov-Gerasimenko.
  • 2.3.2004: Rosetta laukaistaan matkaan Ariane 5 -raketilla. Seuraavien vuosien aikana luotain kerää lisää vauhtia Maan ja Marsin lähiohituksilla päästäkseen samalle radalle komeetan kanssa.
  • 8.6.2011: Rosetta sammutetaan lepotilaan, koska aurinkopaneelien teho ei riitä järjestelmien käynnissä pitoon aluksen käydessä kauimmillaan Jupiterin etäisyydellä Auringosta.
  • 20.1.2014: Rosetta herää suunnitelmien mukaan lepotilastaan. Se on jo lähes samalla radalla komeetan kanssa ja lähestyy sitä hitaasti molempien lähestyessä samalla Aurinkoa.
  • 6.8.2014: Rosetta saapuu 100 km:n päähän komeetasta ja liittyy sen seuralaiseksi. Etäisyys Auringosta on noin 540 milj. km eli 3,6 AU.
  • 12.11.2014: Philae laskeutui komeetan pinnalle.
  • 13.8.2015: Komeetta on perihelissä eli ratansa Aurinkoa lähimmässä pisteessä. Etäisyys Auringosta 184 milj. km (1,24 AU).
  • 31.12.2015: Rosetan suunniteltu havainto-ohjelma päättyy.

Kuva: ESA/ATG medialab; ESA/Rosetta/NAVCAM

Muualla verkossa

ESAn virallinen Rosetta-portaali:

Tarkempaa tietoa erityisesti Ilmatieteen laitoksen mittalaitteista (engl):