Arktinen alue tarjoaa mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle
Ilmaston lämpenemisen seurauksena pohjoiset merireitit ovat vähitellen avautumassa myös kaupalliselle laivaliikenteelle. Pohjoisen jäämeren meriliikenteen kasvu ja alueen luonnonvarojen hyödyntäminen ovat myös mahdollisuus suomalaiselle osaamiselle. Ilmatieteen laitoksella on erilaista jää-, sää- ja meripalveluita, joista alueella liikkuva liikenne hyötyy.
Monitoimimurtajille uusia toiminta-alueita
Arctia Shipping Oy:n Monitoimimurtajat Fennica ja Nordica on rahdattu Shell Offshorelle kolmeksi kesäkaudeksi. Työskentelyalueina ovat Beaufortin meri ja Tsuktsienmeri.- Aluksemme on kutsuttu mukaan nimenomaan varmistamaan, että olosuhteet toiminnalle ovat turvalliset, sanoo toimitusjohtaja Tero Vauraste Arctia Shipping Oy:stä.
Kolmivuotinen sopimus tuo työtä noin 150 merenkulun ammattilaiselle ja sen arvo on kymmeniä miljoonia euroja. Laivainvestoinnit ovat näin ympärivuotisessa tehokkaassa käytössä. Toiminta arktisella alueella on ollut kovan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena.- Luonnollisesti jaamme alueen väestön ja ympäristöjärjestöjen huolen arktisen ympäristön tilasta ja osallistumme mm. Arktisen neuvoston öljyntorjuntatyöryhmän toimintaan, Vauraste toteaa.
Arctian alukset ovat olleet esimerkiksi Alaskan ja Grönlannin vesillä myös aiemmin.
Satelliittien avulla tietoa merijään paksuudesta
Vuonna 2011 Pohjoisen jäämeren keskimääräisen jääpeitteisen pinta-alan arvioidaan olleen pienimmillään 4,5 miljoonaa neliökilometriä, joka on 1970-luvulta alkaneen mittaushistorian toiseksi pienin lukema.- Väheneminen on sopusoinnussa globaalin ilmaston lämpenemisen kanssa, toteaa Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Jari Haapala.
Satelliitit ovat ainoa mahdollinen tapa seurata laajojen merialueiden jääoloja miltei reaaliaikaisesti. Peittoalan lisäksi merijään määrään vaikuttaa jään paksuus. Ilmatieteen laitos käyttää ja kehittää erilaisia jään paksuuden kaukokartoitusmenetelmiä kuvan muodostaville SAR-tutkille, optisen alueen radiometreille ja altimetreille (pinnankorkeusmittareille). - Merijään paksuuden mittaus on peittoalan mittausta haastavampaa. Eri instrumentit toimivat parhaiten eri jäätyypeille, eikä sama satelliitti voi mitata sekä ohutta uutta jäätä että useita metrejä paksua monivuotista jäätä, tutkija Eero Rinne Ilmatieteen laitoksesta kertoo. Esimerkkejä eri tavoin mitatuista jään paksuuksista on Itämereltä, Karamereltä sekä koko pohjoiselta pallonpuoliskolta
Arktisten alueiden ympäristöhavainnointia Sodankylässä
Ilmatieteen laitos käyttää satelliittipohjaista tutkadataa pohjoisten alueiden lumipeitteen sekä Itämeren jääpeitteen kaukokartoitukseen. - Tulevaisuudessa myös arktisten merialueiden jääpeitteen kaukokartoitus nousee ilmaston lämpenemisen aiheuttaman jääpeitteen pienenemisen vuoksi entistä tärkeämpään rooliin, tutkija Jyri Heilimo Ilmatieteen laitoksesta kertoo.
Ilmatieteen laitoksen kansainvälisellä satelliittivastaanottoasemalla Sodankylässä vastaanotetaan ja prosessoidaan mittaustietoa useasta ympäristöä havainnoivasta satelliitista. Mittaustietoa toimitetaan meteorologien ja ilmakehän otsonitutkimuksen käyttöön. Uudella halkaisijaltaan 7,3 metrin satelliittivastaanottoantennilla voidaan vastaanottaa mittausdataa nykyaikaisista tutkasatelliiteista, joilla pyritään mittaamaan maanpintaa ja merialueita säästä ja pilvisyydestä riippumatta.
Arktisten alueiden keskilämpötilat ovat nousseet lähes kaksinkertaisesti verrattuna koko maapallon keskiarvolämpötilan nousuun viimeisen sadan vuoden aikana.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Tero Vauraste, Arctia Shipping, puh. 046 876 7100Erikoistutkija Jari Haapala, Ilmatieteen laitos, puh. 09 1929 6406Tutkija Eero Rinne, Ilmatieteen laitos, puh. 050 448 7681Tutkija Jyri Heilimo, Ilmatieteen laitos, puh. 050 568 0802