Tiedotearkisto: 2001

Itämerta saastuttaa myös ilman kautta tuleva kuormitus

23.5.2001 12:00

Itämeren tilaan vaikuttavat kaikki yhdeksän rannikkovaltiota myös ilmaperäisen kuormituksen kautta. Ilman kautta tulevan kuormituksen lisäksi Itämerta uhkaa jokien virtaamien mereen kuljettamat saasteet sekä lisääntyvän laivaliikenteen suorat ympäristöhaitat.

Lähes neljännes rehevöitymistä aiheuttavasta Itämeren typpikuormasta joutuu mereen ilman kautta kulkeutuneena. Lyijyn osalta ilmaperäistä laskeumaa arvioidaan olevan vajaa kolmannes koko kuormasta, kadmiumin osalta noin viidennes. Itämeren suojelukomission julkaisemassa neljännessä Itämeren tilaraportissa vuosilta 1994-1998 on selvitetty myös meren hyvinvointiin kiinteästi liittyvää epäpuhtauskuormaa, sen lähteitä ja muutosta aiempiin vuosiin verrattuna.

Ilmatieteen laitos tutkii tausta-alueiden ilmanlaadun seurantaohjelmissaan ilman kautta Itämereen tulevaa laskeumaa Virolahdella, Utössä ja Hailuodossa olevien havaintoasemien avulla. Myös muut Itämeren rannikkovaltiot ylläpitävät vastaavia seurantaohjelmia. Seurantaohjelmat on yhtenäistetty mahdollisuuksien mukaan kaikissa rantavaltioissa, jolloin kuormitusta ja sen muutosta voidaan tarkastella laajemmin.

Virolahden mittauslaitteistoa
Virolahden havaintoaseman mittauslaitteistoa.

Neljänteen Itämeren tilaraporttiin Ilmatieteen laitos analysoi kaikkien Itämeren ympärysvaltioiden tuottaman ilmakuormituksen mittausaineiston. Vuotuinen typpilaskeuma ilman kautta koko Itämereen oli raportin kattamana ajanjaksona runsaat 200 kilotonnia. Vuodesta 1985 lähtien määrä on ilahduttavasti vähentynyt lähes 40%. Ilmaperäinen typpilaskeuma pienenee voimakkaasti etelästä pohjoiseen, Pohjanlahdelle kertyy vain viidennes Tanskan salmien kuormasta. Eniten typpilaskeumaa aiheuttavat Saksan, Puolan ja Tanskan päästöt, mutta mereen joutuu epäpuhtauksia paljon myös Itämeren laivaliikenteen piipuista. Suomen typpipäästöt vaikuttavat lähimpien merialueittemme tilaan. Epäedulliset ilmavirtaukset kuljettavat epäpuhtauksia jopa Englannista saakka.

Typpikuorma ilmasta Itämereen tunnetaan jo hyvin, mutta raskasmetallien ja haitallisten orgaanisten yhdisteiden osalta tutkimustieto on vielä osin epätarkkaa. Mittaustulosten mukaan lyijyn ja kadmiumin laskeuma oli 1990-luvun lopulla 20-30% alempi kuin vuosikymmenen alussa, mutta arvot saattavat vaihdella vuosittain varsin paljon mm. säätekijöistä riippuen.

Suomen etelärannikon havaintoasemilla lyijylaskeuma Itämereen oli viime vuosikymmenen loppupuolella noin 1 mg/m2 vuodessa, Perämeren Hailuodossa vajaa puolet siitä. Kadmiumia kulkeutui samaan aikaan ilman kautta mereen Utössä ja Virolahdella noin 30 mikrogrammaa/m2 vuodessa, pohjoisessa vain kolmanneksen tästä. Raskasmetallilaskeumaa kertyi eteläisemmälle Itämerelle 2-3 -kertaisesti Suomen läheisiin merialueisiin verrattuna.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitoksen tausta-alueiden ilmanlaadun seurannasta

Itämeren tilaraportti englanniksi pdf-muodossa

Itämeren suojelukomissio www.helcom.fi