Tiedotearkisto: 2001

Hengitettävät hiukkaset ja typpidioksidi pahimmat ilmanlaatuongelmat

9.8.2001 12:00

Valtioneuvosto antoi 9.8.2001 uuden ilmanlaatuasetuksen, jossa säädetään ulkoilmassa oleville rikkidioksidille, typpidioksidille, hiukkasille, lyijylle, hiilimonoksidille ja bentseenille raja-arvot ja ajankohdat, jolloin viimeistään niiden pitoisuuksien tulee olla raja-arvoa pienemmät.

Ilmatieteen laitoksen tekemän alustavan arvioinnin mukaan Suomessa ongelmallisimmat epäpuhtaudet suhteessa raja-arvoihin ovat hengitettävät hiukkaset eli halkaisijaltaan alle 10 mikrometriä olevat hiukkaset ns. PM10 sekä typpidioksidi. Näiden yhdisteiden pitoisuudet ulkoilmassa erityisesti kaupunkien keskustoissa voivat ajoittain ylittää raja-arvona annetun pitoisuuden. Rikkidioksidipitoisuudet ovat viime vuosikymmeninä laskeneet Suomessa selvästi ja raja-arvo on vaarassa ylittyä vain parilla teollisuuspaikkakunnalla. Hiilimonoksidin raja-arvo voi ylittyä vilkkaasti liikennöityjen katujen läheisyydessä. Lyijyn pitoisuudet ovat Suomessa selvästi alle raja-arvon. Bentseenipitoisuuksien mittauksia ei vielä laajasti Suomessa toteuteta. Laajoilla metsä- ja maatalousalueilla uusien raja-arvojen ylityksiä ei Suomessa ole havaittu.

Hengitettäville hiukkasille eli PM10-pitoisuuksille annettu vuorokausiraja-arvo 50 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa ylittyy Suomessa usein jopa suhteellisen pienissä taajamissa. Valtaosa ylityksistä tapahtuu maalis-huhtikuussa kevätpölyepisodien aikana, jolloin maan kuivuminen ja hiekoitusmateriaalin pölyäminen saa pitoisuudet nousemaan. Talvihiekoituksen aiheuttamalle pölyämiselle ilmanlaatuasetus antaa hieman lievennetyt toimenpidevaatimukset viranomaisille. Pitoisuuden raja-arvon ylityksistä tulee kuitenkin tiedottaa alueen väestölle.

Kunnat ylläpitävät paikallisten olojen edellyttämää ilmanlaadun seurantaa, valvovat ilmanlaatua suhteessa raja-arvoihin, tiedottavat mahdollisista ylityksistä ja niiden tehtävänä on raja-arvojen ylittymisen estäminen. Raja-arvon ylittyessä tai ollessa vaarassa ylittyä on kuntien ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta ylittymisiä ei tapahtuisi ilmanlaatuasetuksessa annetun määräajan jälkeen. Toimenpiteet ja ohjelmat raportoidaan ympäristöministeriölle sekä niistä tulee tiedottaa alueen asukkaille. Ilmanlaatuasetuksen tavoitteena on ihmisten terveyden ja ekosysteemien suojeleminen ilmansaasteiden haitallisilta vaikutuksilta.

Suomessa ilmansaasteiden pitoisuuksien raja-arvoja on aikaisemmin ollut vain rikkidioksidille, typpidioksidille, kokonaisleijumalle sekä lyijylle. Uudella ilmanlaatuasetuksella sääntelyn piiriin tulee lisää yhdisteitä, raja-arvot tiukkenevat ja raja-arvojen ylittyessä viranomaisilta edellytettävät tiedotus- ja toimenpidevelvoitteet laajenevat.

Ilmanlaatuasetuksella pannaan täytäntöön Euroopan Unionin direktiivien säännöstöä ja näin yhdenmukaistetaan ilmanlaadun hallinnan käytäntöjä muiden jäsenmaiden kanssa. Ilmanlaatu Suomen kaupungeissa on yleisesti ottaen Unionin jäsenmaiden parhaasta päästä.

NO2-pitoisuuden vuosikeskiarvo katuasemilla

Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvoja Euroopan Unionin jäsenmaissa vuonna 1998. Vertailussa ovat mukana liikenneasemiksi luokiteltuja ilmanlaadun mittauspisteitä. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvon raja-arvo on 40 mikrogrammaa kuutiossa, joka tulee alittaa kaikissa jäsenmaissa vuoteen 2010 mennessä.

Lisätietoja:

Ilmanlaadun raja-arvoista
Ilmanlaadun alustava arviointi Suomessa pdf-tiedosto