Tutkijoita palkittiin laadukkaista tutkimusartikkeleista

Maailman ilmatieteen päivänä jaetulla tunnustuksella halutaan tuoda esiin nuorten tutkijoiden merkitys Ilmatieteen laitoksen tutkimustyölle ja rohkaista kaikkia uran alkuvaiheessa olevia tutkijoita uralla eteenpäin. Early Career Scientist -palkinnon saivat tänä vuonna Konstantinos Doulgeris, Tuuli Miinalainen ja Henriikka Vekuri. "Palkintoperusteena oli vuoden 2023 aikana ilmestynyt erinomainen vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu, jossa palkinnon saaja oli ykköskirjoittajana", kertoo Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja, palkintoraadin puheenjohtaja Jari Liski. Palkintoraatiin kuuluivat Jari Liskin lisäksi professori, kansleri Kaarle Hämeri (Helsingin yliopisto), professori Eija Tanskanen (Oulun yliopisto ja Aalto-yliopisto) ja professori Petteri Uotila (Helsingin yliopisto).

Konstantinos Doulgeris. Kuva: Agnieszka Herman

Konstantinos Doulgerisin tutkimus tuo uutta tietoa pilvistä

Konstantinos Doulgeris on ollut kiinnostunut pilvistä lapsesta saakka. Taivaalla ajelehtivia pilviä katsellessaan hän mietti, kuinka ne ovat muodostuneet. Kiinnostus johti myöhemmin ympäristöfysiikan opintoihin ja pilvitutkijan uralle asti. Doulgerisin saama palkinto myönnettiin tutkimuksesta, jossa havaittiin selkeä yhteys ilmamassan lähdealueen ja pilvien mikrofysikaalisten ominaisuuksien välillä Suomen subarktisella alueella. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen subarktisessa ympäristössä tehty tutkimus, joka yhdistää laajat kentällä tehtävät pilvimittaukset ilmamassan lähdealueeseen. “Tutkijan työssä parasta on se, että joka päivä saa olla luova. Aina tapahtuu jotain jännittävää, ideoidaan jotain uutta tai testataan teorioita. Lisäksi on todella palkitsevaa olla osa ryhmää, jossa kaikilla on yhteinen, isompi päämäärä.”

Seuraavaksi Doulgeris selvittää parhaita menetelmiä pilvien ominaisuuksien mittaamiseen kylmissä olosuhteissa sekä pilvien muodostumista subarktisilla alueilla.

Tuuli Miinalaisen palkittu tutkimus arvioi pienhiukkaspäästöjen vähentämisen hyötyjä

Tuuli Miinalainen.

Tuuli Miinalaisen tutkimuksessa arvioitiin ihmisten toiminnasta johtuvien aerosolipäästöjen vaikutuksia tulevaisuudessa Intian alueella. Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jossa globaalin mallin pienhiukkaskuvausta korjattiin koneoppimisen ja mittausasemien aineistojen avulla. Tulosten pohjalta pystyttiin arvioimaan, että ihmisten toiminnasta aiheutuvien aerosolipäästöjen vähentäminen Intiassa saattaisi tuoda tulevaisuudessa kaksinkertaisen hyödyn: sekä parempaa ilmanlaatua että paikoitellen viileämpää ilmastoa.

Miinalaisen kiinnostus ilmastotutkimusta kohtaan heräsi Islannin vaihto-opintojen aikana, kun hupenevia jäätiköitä pääsi katsomaan lähietäisyydeltä. Tutkimustyössä häntä kiehtovat luonnon monimutkaiset ilmiöt. “Mallintajana pääsen hämmästelemään, miten tarkasti luonnon prosesseja pystytään kuvaamaan tutkijoiden kehittämillä yhtälöillä ja mittausaineistojen avulla.”

Henriikka Vekurin tutkimus korjasi virheen kansainvälisessä laskentamenetelmässä

Henriikka Vekuri. Kuva: Erkka Rinne

Henriikka Vekurin palkittu tutkimus osoitti, että kansainvälisten mittausverkostojen käyttämä laskentamenetelmä aiheuttaa systemaattisen virheen pohjoisten ekosysteemien hiilitasearvioihin. Tutkimuksessa näytettiin, että uusi koneoppimiseen perustuva menetelmä korjaa virheen. Laskentamenetelmän virheen takia hiilinielut on arvioitu todellista pienemmiksi ja hiilen lähteiden päästöt on yliarvioitu. Kun parannetut menetelmät otetaan käyttöön kansainvälisissä vuomittausverkostoissa, pohjoisten ekosysteemien hiilitaseista saadaan entistä totuudenmukaisempia arvioita. Henriikalle tutkijan työ on ollut pitkäaikainen haave. “Työ on merkityksellistä ja todella mielenkiintoista ja hauskaa. Selvittämättömiä arvoituksia on tavallaan loputtomasti. Parasta on, kun jokin pitkään vaivannut asia valkenee.”

Lisätietoja

Tieteellinen johtaja Jari Liski, Ilmatieteen laitos, puh. 040 748 5088, jari.liski@fmi.fi