Ajankohtaista: 2012

Mistä "virheelliset" havaintotiedot johtuvat?

2.1.2013 9:02

Palautteissamme ihmetellään aika ajoin, miksi havaintoaseman lumensyvyys on pienempi tai suurempi kuin omassa pihassa.

Kuva: Antonin Halas

Kuva: Antonin Halas

Toinen ihmettelyn aihe on se, miksi oma kotimittari näyttää eri lämpötilaa kuin virallinen havainto.

Lumensyvyyshavainto kuvaa yhden mittauspisteen lumimäärää eikä isompaa aluetta, olipa mittausmenetelmänä sitten perinteinen lumikeppi tai automaattimittaus. Lumensyvyyden mittauksessa kinostuminen ja lumen poiskulkeutuminen on automaattisilla sääasemilla ongelmallista. Myös ultraääneen perustuva etäisyysmittaus tehdään tietystä pisteestä ja se ei siten huomioi mahdollisia epätasaisuuksia lumipeitteessä. Yleensä onkin hyvä tarkistaa lumensyvyyshavainnot usealta lähiasemalta yleiskuvan saamiseksi.

Kovalla tuulella lumi kulkeutuu pois toisaalla ja kinostuu toisaalla. Etenkin höttöinen pakkaslumi liitelee tuulessa paikasta toiseen, mutta se myös painuu kasaan ajan myötä. Lumensyvyys saattaa siis pienentyä myös paukkupakkasilla. Selkeämmin lumikerros tiivistyy suojasäässä ja etenkin vesisateessa.

Kaikki säähavainnot ovat aina pistekohtaisia mittauksia, olipa kyse tuosta lumensyvyydestä, tuulesta tai lämpötilasta. Mittausteknisten erojen lisäksi esimerkiksi havaintoasemalla mitattu lämpötila voi erota omasta kotimittauksesta myös maaston takia. Kylmä ilma on raskaampaa kuin lämmin ja niinpä etenkin talvikorkeapaineen vallitessa kylmä ilma valuu laaksojen pohjiin sekä alaville maille kun taas esimerkiksi tunturissa tai mäkien huipulla on selvästi lämpimämpää. Muutaman kilometrin matkalla voikin esiintyä yli 10 asteen lämpötilaeroja pelkästään maaston muotojen vuoksi. Äärimmillään eroa voi olla jopa 20 astetta. Mäkisillä seuduilla paikalliset lämpötilaerot ovat erityisesti talvisin tuulettomassa ja selkeässä säätyypissä erittäin suuret: vaarojen laella ja tuntureilla on yleisesti 5-15 astetta lämpimämpää kuin laaksoissa tai tasangolla. Tästä syystä kaikkien Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien sijainti ja ympäristön tiedot on kartoitettu tarkasti.

Maaston muotojen lisäksi pilvisyys voi saada aikaan merkittäviä paikallisia lämpötilaeroja etenkin talvisessa korkeapainesäässä. Kun tuuli on heikkoa ja on selkeää, pääsee lumipinta jäähtymään nopeasti ja lämpöä karkaa ylempiin ilmakerroksiin. Jos taas samassa tilanteessa päällä on pilvikatto, lämpö ei pääse karkaamaan ja pilvipeite pitää lämpötilan laskun kurissa. Niinpä pilvisen ja selkeän sään rajalla voi myös esiintyä hyvin merkittäviä lämpötilaeroja.