Hellejaksolla ei rikottu otsoniennätyksiä

Kevät- ja kesäkaudella 2018 esiintyi tavoitetason (8 tunnin keskiarvo yli 120 µg/m3) ylittäviä otsonipitoisuuksia kolmeen otteeseen: muutaman päivän jaksot sekä huhtikuun että toukokuun puolivälissä sekä 9.–11. elokuuta.

Korkeimmatkin otsonin tuntipitoisuudet jäivät hyvin alhaisiksi koko maassa, tasolle 130−140 µg/m3.

Otsonia muodostuu ja tuhoutuu typen oksidien, hiilivetyjen sekä hiilimonoksidin välisissä valokemiallisissa reaktioissa. Helteinen korkeapainetilanne on siis otollinen otsonin muodostumiselle. Suomessa otsoniepisodit ovat yleensä liittyneet helteisiin korkeapainetilanteisiin, joissa saastunutta ilmaa on virrannut maahan lounaasta ja idästä. Suotuisassa säässä kotimaisetkin päästöt voivat edelleen kohottaa otsonipitoisuutta. Suomen ennätysotsonivuosi oli vuosi 2006, jolloin kesäkauden jatkuneet idänpuoleiset ilmavirtaukset toivat Suomeen otsonin lisäksi myös ennätysmäiset metsäpalosavut.

Tänä vuonna poikkeuksellisen saastuneita ilmamassoja ei näytä kulkeutuneen Suomen helteeseen.

"Sekä pienhiukkaspitoisuudet että otsonipitoisuudet jäivät, ehkä vähän yllättäen, varsin mataliksi. Vaikuttivatko asiaan Euroopan onnistuneet päästörajoitukset vai meille suotuisat ilmavirtaukset jää tarkempien tutkimusten selvitettäväksi", sanoo erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta.

Suomen ilmanlaatua voi seurata reaaliajassa osoitteessa https://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Pia Anttila, Ilmatieteen laitos, puh. 050 368 6420