Tutkimuksen lippulaivat tuottavat vaikuttavaa tietoa yhteiskunnan tarpeisiin
Tutkimustiedon avulla voidaan kertoa asiakkaille esimerkiksi tuotteiden valmistuksen vaikutuksista ilmastoon. Kuva: _KUBE_ - stock.adobe.com.Suomen Akatemian lippulaivaohjelma vastaa yhteiskunnan muutokseen ja tarpeeseen luoda tutkimukselle entistä laajempi ja vaikuttavampi yhteistyöverkosto. Lippulaiva on osuva nimitys, sillä ohjelmassa rahoitetut hankkeet kokoavat yhteen kunkin alan merkittävimmät toimijat niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Lippulaivojen perusajatuksena on saada yhteistyössä aikaan mahdollisimman suuri tieteellinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Ilmatieteen laitos on mukana kolmessa eri lippulaivahankkeessa. Vuodesta 2020 toiminut ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC tuottaa lisää ymmärrystä ilmastonmuutoksesta sekä ilmanlaadusta. Vuoden 2024 alussa aloittaneista lippulaivatulokkaista toinen tuottaa tietoa vedestä ja lumesta, toinen valjastaa matemaattisen mallintamisen eri sovellusten käyttöön.
Lippulaivahanke kokoaa yhteen aiheen tutkimuksen
Perinteisesti tutkimusta tehdään niin, että tutkijat suunnittelevat projektin, jolle haetaan rahoitus. Vaihtoehtoisesti tutkijat voivat osallistua tutkimushankkeisiin, joissa rahoittaja on määritellyt tietyn tutkimusteeman. Lippulaivaohjelmassa tutkimusta lähestytään uudella tavalla. Lippulaivahanke toimii sateenvarjona, joka kokoaa alleen tietyn aihepiirin korkeatasoisinta tutkimusta. Hankkeen toteuttajat kehittävät yhdessä toimivimmat tavat ja etsivät parhaat kumppanit.
Kotimaiset tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ovat jo aiemmin tehneet likeistä yhteistyötä niin toistensa kuin tutkimusmaailman ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
”Lippulaivahanke mahdollistaa yhteistyön vahvistamisen ja laajentamisen entisestään sekä laajan konkreettisen tutkimusalojen välisen yhteistyön”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski.
Myös tutkimuslaitoksen sisällä yhteistyö tiivistyy lippulaivahankkeiden ansioista. Esimerkiksi ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskukseen osallistuvat kaikki kolme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen toimialaa: ilmastonmuutostutkimus, meteorologian ja meritieteen tutkimus sekä avaruus- ja kaukokartoituskeskus. Toimialojen tutkijat ovat tehneet antoisaa yhteistyötä esimerkiksi kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen inventoinnissa.
”Ilmatieteen laitos on keskeisenä toimijana kehittämässä menetelmiä, joilla ilmakehästä käsin voidaan arvioida ja vertailla valtioiden ilmoittamia kasvihuonekaasupäästöjä ja hiilinieluja. Menetelmien kehityksessä on yhdistetty satelliittimittauksia, hiilenkierron osaamista ja ilmakehän mallinnusta.”
Tieteellisestä tiedosta tuotetaan palveluita
Kaikkia lippulaivahankkeita yhdistää vahva yhteys yritysmaailmaan. Hankkeissa kehitetään ratkaisuja, jotka parantavat yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Yrityksen ei tarvitse kahlata läpi tieteellisiä artikkeleita, vaan heille tarjotaan tieteeseen perustuvia palveluita.
”Hiilensidonnan todentaminen on yksi esimerkki ilmastotutkimuksen puolelta. Kun yritys voi tieteeseen perustuen todentaa, miten se omassa toiminnassaan sitoo tai päästää hiiltä, se voi tehdä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä – ja osoittaa sen myös yhteistyökumppaneilleen ja asiakkailleen”, Jari Liski kuvaa. ”Parhaillaan kehitämme suurten ruokayritysten kanssa palvelua, jonka avulla peltojen hiilipäästöjä ja -nieluja sekä typpioksiduulipäästöjä voidaan mitata ja seurata reaaliajassa.”
Yhteiskunnan tasolla palveluiden kehitystä on esimerkiksi valtion käyttämän mittaus- ja laskentajärjestelmän kehittäminen.
”Kehitämme Suomen kasvihuonekaasujen laskentajärjestelmää sellaiseen suuntaan, että ympäristön kannalta myönteisiä ratkaisuja tekevien maanviljelijöiden työn jälki näkyisi kansallisessa kasvihuonekaasuinventaariossa.”
Samankaltaista palveluiden kehittämiseen tähtäävää työtä tehdään esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen, ilmanlaadun, vesivarojen sekä tuuli- ja aurinkoenergian tuottamiseen vaikuttavan energiasään aloilla.
Hankekumppaneiden kesken on myös jaettu kokemuksia yritysten ja tutkimuksen tekijöiden yhteistyöstä. Vaikuttavuus kasvaa ja resurssit käytetään tehokkaasti, kun hyödynnetään hyviksi havaittuja toimintatapoja.
Vaikuttavuustavoite haastaa ja innostaa tutkijoita
Lippulaivahankkeet saavat rahoitusta useaksi vuodeksi kerrallaan, mikä mahdollista pitkäjänteisen yhteistyön. Lippulaivaohjelmiin keskittyy korkeatasoisin suomalainen tieteellinen osaaminen, jota ryyditetään taloudellisella ja yhteiskunnallisella vaikuttavuudella.
”Lippulaivaohjelma tarjoaa merkittävän mahdollisuuden edistää tieteen ja teknologian kehitystä sekä vaikuttaa yhteiskuntaamme myönteisesti”, Jari Liski sanoo.
Lippulaivaohjelma on ohjannut myös uusia rahoitusmahdollisuuksia. Suomen Akatemia on suunnannut rahoitusta esimerkiksi tohtorikoulutukseen, kun jaossa on ollut 800 tohtorikoulutuspaikkaa lippulaivahankkeiden aloilta. Lisäksi lippulaivaohjelmassa ja Akatemian huippuyksiköissä mukana olleille on järjestetty rahoitushaku, jolla on pyritty kehittämään uusia tutkimukseen pohjaavia toimintamalleja elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin tarpeisiin.
Lippulaivahankkeessa toimiminen käy myös kelpo käyntikortista. Jari Liskin mukaan se on merkki laadukkaasta tekemisestä ja yhteistyökyvystä sekä eräänlainen tutkimuksen tason ilmentäjä.
Tutkijalle motivoivaa on tieteellisen tekemisen korkean tason lisäksi tutkimuksen vaikuttavuus, joka on lippulaivahankkeissa omaa luokkaansa. Jari Liskin mukaan on samaan aikaa innostava, haastava ja vastuullinen tehtävä, että tutkimuksessa tuotettavista ratkaisuista ja palveluista syntyy hyötyä yhteiskunnalle tieteellisestä laadusta tinkimättä.
”Lippulaivahankkeen konkreettiset vaikuttavuustavoitteet eivät tule tieteen kustannuksella, vaan sen lisäksi”, Jari Liski summaa.
Suomen Akatemian lippulaivaohjelma
Lippulaivaohjelmaan kuuluu neljätoista osaamiskeskittymää, joiden taustaorganisaatioina on yhdeksän yliopistoa, kuusi tutkimuslaitosta, HUS, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC.
Suomen Akatemian rahoitus koko lippulaivaohjelmalle on lähes 300 miljoonaa euroa.
Ilmatieteen laitos on mukana näissä lippulaivoissa:
Digitaaliset vedet. Lippulaivan tavoitteena on kehittyä vesialan huippututkimuskeskittymäksi ja innovaatioekosysteemiksi, joka tutkimustuloksillaan tukee päätöksentekoa ja pohjustaa seuraavaa vallankumousta vesialalla – digitaalisesti. Lippulaiva yhdistää Ilmatieteen laitoksen osaamisen lumipeitteen mallintamisessa ja kartoittamisessa muuhun vesialan osaamiseen Suomessa, ja tuottaa tutkittua tietoa vesivaroista, -ympäristöstä ja -taloudesta. Samalla se tiivistää yhteistyötä vesialan opetusta ja tutkimusta tekevien yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yrityspartnerien välillä. Lippulaivaa johtaa Oulun yliopisto, mukana Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Paikkatietokeskus, Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos.
Matemaattinen mallinnus, havainnointi ja kuvantaminen. Lippulaiva kehittää sovelletun matematiikan ja fysiikan menetelmiä yhteiskunnan tarpeisiin, kuten lääketieteelliseen kuvantamiseen, teollisten prosessien seurantaan, rakenteiden kajoamattomaan testaukseen ja satelliittidatan tulkintaan. Ilmatieteen laitoksella hyödynnetään laskennallisia menetelmiä erityisesti energiasääsovelluksissa sekä kasvihuonekaasulähteiden ja nielujen kartoituksessa satelliittihavaintoja ja inversiomallintamista hyödyntäen. Lippulaivaa johtaa Itä-Suomen yliopisto, mukana Helsingin yliopisto, LUT-yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Ilmatieteen laitos.
Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus ACCC. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksesta sekä ilmansaasteista. Lippulaivahanke tukee kansainvälisiä, EU:n ja Suomen ilmastotavoitteita tuottamalla tieteellistä tietoa ja tuomalla sitä erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden käyttöön. Lippulaivaa johtaa Helsingin yliopisto, mukana ovat Ilmatieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto.
Kevään aikana julkaisemme verkkosivustollamme artikkeleita, joissa pureudutaan syvemmin jokaiseen kolmeen lippulaivahankkeeseen.