Artikkeli 26.6.2024

Paljonko veneesi alla on vettä? Näin tulkitset vedenkorkeustietoja

Ilmatieteen laitos on ilmoittanut merivedenkorkeudet N2000-järjestelmässä teoreettisen keskiveden rinnalla yli kahden vuoden ajan. Muutos on osa laajempaa väylä- ja merikarttauudistusta.
Kuva: Elena Saltikoff.

Tieto vedenkorkeudesta on tärkeä vesilläliikkujille, ettei esimerkiksi veneen köli osu pohjaan, kun vesi on matalalla, eikä kiinnitysköysi ole liian kireällä suurten vedenkorkeusvaihteluiden aikana.

Ilmatieteen laitos havainnoi ja ennustaa meriveden korkeutta. Aiemmin merivedenkorkeus ilmoitettiin pääasiassa suhteessa teoreettiseen keskiveteen, koska myös merikartoissa syvyystiedot ilmoitettiin tällä tavoin. Merikarttojen korkeusjärjestelmä on vaihtumassa vaiheittain N2000-järjestelmään, joten myös vedenkorkeushavaintoja ja -ennusteita on alettu esittää rinnakkain N2000-järjestelmässä ja teoreettisen keskiveden suhteen.

"Merellä liikkuville muutos on käytännössä tarkoittanut sitä, että jos käytössä on uusi, N2000-järjestelmässä oleva merikartta, tulee merivedenkorkeuden ennuste ja havainnot katsoa N2000-korkeusjärjestelmän mukaisina", sanoo Ilmatieteen laitoksen meriasiantuntija Anni Jokiniemi.

Vedenkorkeudesta puhuttaessa on oleellista tietää, missä korkeusjärjestelmässä lukemat on annettu. N2000-järjestelmässä nollakohta on kiinteä. Teoreettisessa keskivedessä nollakohtana on vedenkorkeuden kyseisen vuoden odotusarvo, eli nollakohta muuttuu vuosittain joitakin millimetrejä.

Esimerkiksi Kemissä vuoden 2011 teoreettisen keskiveden nolla on 15 senttimetriä korkeammalla kuin N2000-järjestelmän nolla. Vuonna 2021 N2000:n ero teoreettiseen keskiveteen oli Kemissä 9,2 senttimetriä.

Merikartat siirtyvät uuteen järjestelmään

Vedenkorkeustiedon muutoksen taustalla on laajempi väylä- ja merikarttauudistus, jota koordinoi Suomessa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Uudistuksen myötä merikarttojen korkeusjärjestelmä vaihtuu N2000-järjestelmään.

Muutos tapahtuu merialueittain usean vuoden aikana, alkaen Perämereltä ja päättyen itäiselle Suomenlahdelle ja Saimaalle. Perämereltä julkaistiin uudet merikartat N2000-järjestelmässä ensimmäisenä vuodenvaihteessa 2021–2022, ja viimeisten karttojen on arvioitu siirtyvän uuteen järjestelmään merialueilla vuonna 2026 ja Saimaalla 2027.

Myös muut Itämeren ympärysvaltiot ottavat tai ovat jo ottaneet käyttöön N2000-korkeusjärjestelmää vastaavat järjestelmät. Valtiot ovat nimenneet järjestelmän omilla tavoillaan: esimerkiksi Ruotsissa sitä kutsutaan nimellä RH2000 ja Virossa EH2000. Yhteinen nimitys järjestelmille on Baltic Sea Chart Datum 2000 (BSCD2000). Merikartoissa näkyvä lyhenne BSCD2000 tarkoittaa siis Suomessa samaa kuin N2000.

Näin seuraat vedenkorkeutta verkossa ja radiossa

Vedenkorkeushavainnot ja -ennusteet voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta. Vedenkorkeustiedot on esitetty sivulla sekä teoreettisen keskiveden että N2000-järjestelmän mukaisina. N2000-korkeuslukemat ovat aina suurempia kuin teoreettisen keskiveden lukemat.

Verkkosivujen vedenkorkeuskuvaajissa on vedenkorkeushavaintoja ja kaksi ennustetta, joista kahden vuorokauden päähän ulottuva ennuste on tarkempi, ja kymmenen vuorokauden päähän ulottuva ennuste enemmän suuntaa antava.

Taulukossa on lisäksi kaikkien Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien uusin havainto meriveden korkeudesta kummassakin korkeusjärjestelmässä.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla toisen vedenkorkeustiedon voi halutessaan piilottaa klikkaamalla x-akselin alla ylimääräisen korkeusjärjestelmän nimeä.

YLE lukee radiossa Merisään yhteydessä vedenkorkeushavaintoja ja kertoo, jos voimassa on varoitus matalasta tai korkeasta merivedestä. Havainnot luetaan toistaiseksi suhteessa teoreettiseen keskiveteen, sillä tietojen lukeminen kahdessa korkeusjärjestelmässä veisi liikaa aikaa. Radioihin korkeusjärjestelmä vaihtuu sitten, kun suuri osa merikartoista on N2000-järjestelmässä.

Myös YLE:n Teksti-TV:ssä näytetään viimeisimmät vedenkorkeushavainnot yhä teoreettisen keskiveden suhteen.


Teoreettinen keskivesi ja N2000 lyhyesti

Teoreettinen keskivesi (MW eli mean water / MSL eli mean sea level)

  • Nollakohta on suunnilleen kyseisen vuoden keskimääräinen vedenkorkeus. Tarkalleen nollakohta on vuoden vedenkorkeuden odotusarvo.

  • Nollakohta muuttuu vuosittain, koska maa kohoaa Suomessa ja merenpinta nousee globaalisti.

  • Pääjärjestelmä merivedenkorkeuden ilmoittamiseen Suomessa syyskuuhun 2021 asti.

  • Jokainen Itämeren valtio on laskenut korkeuden omalla tavallaan.

N2000 (BSCD2000 eli Baltic Sea Chart Datum 2000)

  • Nollakohta on kiinteä eli ei muutu. Sidottu Amsterdamissa olevaan nollapisteeseen (Normaal Amsterdams Peil, NAP)

  • Vuonna 2021 lisätty vedenkorkeuslukemat N2000:ssa moniin järjestelmiin.

  • Yhteinen järjestelmä kaikissa Itämeren maissa.

Teksti on julkaistu alun perin Veneilyturvallisuus 2024 -lehdessä.

Lue lisää:

Vedenkorkeustietoa Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa

Merisää-palvelu

Väylä- ja merikarttauudistus (Traficom)

Teksti Anni Jokiniemi ja Heli Sariola
MerivedenkorkeusVedenkorkeustietoN2000Teoreettinen keskivesiItämeri