Lumensyvyyden mittaamisessa on monenlaisia haasteita
Lumensyvyys vaihteli kuluvan talvikauden aikana melko paljon. Maan länsiosassa lumisin aika oli tammikuussa, jolloin lunta oli paikoin 10 - 20 senttimetriä tavanomaista enemmän. Helmikuussa maan keskiosassa oli tavanomaista enemmän lunta.
- Lapissa on ollut koko talvikauden aikana ainakin paikoin tavanomaista vähemmän lunta, Pohjois-Lapissa oli helmikuussa jopa harvinaisen vähän, kertoo meteorologi Nina Karusto Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelusta.
Lumensyvyyttä mitataan sekä automaattisesti että manuaalisesti
Havaintoja tehdään Ilmatieteen laitoksella sekä manuaalisesti kerran vuorokaudessa että automaattisesti 10 minuutin välein.
Lumensyvyyttä mitataan manuaalisesti havainnontekijän toimesta yli 80 asemalla. Suurin osa näistä havaintoasemista sijaitsee havainnontekijöiden omilla pihoilla, sillä havaintoja tehtäessä havaintojen tekijän täytyy olla täsmällisesti paikalla. Havainto tehdään kerran päivässä aamuisin.
Lumimittaus tehdään senttimetriasteikolla varustetulla lumikepillä, joka asetetaan paikoilleen syksyllä ennen roudan muodostumista. Lumikepin mitta-asteikkoa luetaan parin metrin päästä lumikepistä ja tulos pyöristetään lähimpään kokonaiseen senttimetriin.
Lumensyvyyshavainto on pistemäinen, joten yksittäinen mittaus voi poiketa alueellisesta keskiarvosta.
Automaattisesti lumensyvyyttä mitataan yli 100 asemalla. Lumensyvyyden automaattimittaus perustuu ultraäänellä tehtävään etäisyysmittaukseen kohtisuoraan maanpintaa kohti.
Lumensyvyysmittarin alustana käytetään tasaiselle perustukselle kiinnitettyä keinonurmialustaa, jotta alusta pysyy tasakorkuisena. Lumensyvyysanturille on säädetty vakioetäisyys maanpinnasta, ja kun etäisyys anturista maanpintaan lyhenee ilmoittaa anturi lyhentyneen etäisyyden lumensyvyytenä.
- Lumensyvyysmittari ei osaa tunnistaa, onko alustalla lunta vai ei. Tästä syystä esimerkiksi puiden lehdet tai eläimet voivat aiheuttaa virheellisiä havaintoja, muistuttaa suunnittelija Juho-Pekka Kaukoranta Ilmatieteen laitoksen Havaintopalvelusta.
Mittauspaikka vaikuttaa havaintoihin
- Lumensyvyyden mittauspaikka tulee valita huolella, jotta saataisiin mahdollisimman luotettavia havaintoja, kertoo Kaukoranta. Kevyt lumi kulkeutuu herkästi tuulen mukana. Tuuli voi paikasta riippuen joko viedä lumet pois mittauspaikalta tai kinostaa sitä. Mittauspaikan tulisikin olla suojaisa. Yleensä käytetään määritelmänä, että ympäröivien esteiden tai kasvuston tulisi sijaita kaksi kertaa esteen korkeuden päässä mittapaikasta. Mittausten laatu pyritään pitämään hyvänä teknisillä ratkaisuilla sekä asemanhuolto- ja ylläpitotoiminnalla. Myös liian avoimien asemapaikkojen ympäristöä voidaan parantaa esimerkiksi istuttamalla pensaita ehkäisemään tuulen haittavaikutuksia.
Verkkosivujen lumensyvyyskartalta yleiskuva
Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen lumikartta päivittyy kaksi kertaa vuorokaudessa aamulla tehtyjen lumensyvyyshavaintojen perusteella. Ensimmäinen lumensyvyyskartta päivitetään noin kello 9.30. Tarkentava päivitys karttaan tehdään kello 12.30 jälkeen. Lumikartan perustana on kaikkien 180 lumensyvyyttä mittaavien havaintoasemien tiedot. Koska havaintoasemia ei ole kovin tiuhassa, kartan tuottamisen apuna käytetään tilastollista mallia. Lisäksi lumikartassa on yksittäisten havaintoasemien havaintoja, jotka voivat poiketa kartan yleiskuvasta.
Lisätietoja
Tilastoja Suomen talvien lumisuudesta
Suomen lumiolosuhteet muutoksessa Ilmastokatsaus-verkkolehti 19.3.2021