Suomalainen osaaminen auttaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin
Tulva Intiassa. Kuva: ShutterstockIlmatieteen laitos on kehittänyt sää- ja ilmastopalveluita yli 100 maassa viimeisen 50 vuoden ajan. Ilmastonmuutos lisää kehityshankkeiden kysyntää.
Ilmatieteen laitos on sää- ja ilmastoalan kansainvälisen yhteistyön konkari. Tällä hetkellä laitos on mukana noin 20 kehitysyhteistyöhankkeessa, joiden yhteenlaskettu arvo Ilmatieteen laitoksen osalta on lähes 10 miljoonaa euroa. Vuosittain hankkeissa hyödynnetään noin sadan Ilmatieteen laitoksen asiantuntijan osaamista.
Kaiken kaikkiaan Ilmatieteen laitos on osallistunut kansainvälisiin hankkeisiin yli sadassa valtiossa. Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan Suomen ilmatieteen laitos onkin alallaan maailman toiseksi suurin kehitysyhteistyötoimija Yhdysvaltojen jälkeen.
"Useimmiten kansainvälisissä kehitysyhteistyöhankkeissa kehitetään hankemaiden ilmatieteen laitosten toimintaa ja palveluja. Toiminnan päämääränä on parantaa yhteiskuntien sopeutumista luonnononnettomuuksiin ja sään ääri-ilmiöihin”, sanoo Harri Pietarila, joka toimii Ilmatieteen laitoksen Asiantuntijapalvelut-yksikön päällikkönä.
Ilmastonmuutos on lisännyt kiinnostusta kansallisten ilmatieteen laitosten tuottamiin palveluihin – samalla kun niihin kohdistuvat vaatimukset ovat jatkuvasti lisääntyneet. Kehityshankkeissa parannetaan kansallisten sää- ja ilmastopalvelujen tasoa ja turvataan väestön turvallisuuden ja talouden kehityksen edellytykset.
Ainutlaatuista julkisen ja yksityisen yhteistyötä
Yleisimmät aktiviteetit kohdemaissa liittyvät sää- ja ennakkovaroituspalvelujen sekä -järjestelmien kehitykseen. Ilmatieteen laitoksen kehittämä SmartMet eli sääennusteiden tuotantojärjestelmä on käytössä noin 30 maassa, ja SmartMet Alert-varoitusjärjestelmää käytetään noin kymmenessä maassa. SmartMet kerää säähavaintoja sekä tutkien, satelliittien ja sääennustusmallien tuottamaa dataa yhteen järjestelmään, jossa tietoa voi helposti analysoida ja visualisoida.
Hankkeissa kehitetään lisäksi laitosten operatiivisen työn eri vaiheita, koulutetaan asiantuntijoita sekä annetaan teknistä apua laitteistojen hankintaan. Projektien puitteissa on myös edistetty sukupuolten välistä tasa-arvoa, tehty sosio-ekonomisia tutkimuksia ja kehitetty ilmanlaadun palveluita. Tämänhetkisistä projekteista mittavimmat ovat Vietnamin, Nepalin ja Keski-Aasian hankkeet.
Nepalissa on käynnissä monivuotinen Maailmanpankin hanke, jossa Nepalin ilmatieteen laitos uudistetaan täysin. Ilmatieteen laitos on mukana tässä projektissa pääkonsulttina, minkä lisäksi laitos koordinoi Suomen ulkoministeriön rahoittamaa IKI-hanketta, joka keskittyy paikallisten asiantuntijoiden kouluttamiseen. Nepalilaisia opastetaan muun muassa tutkien sijainnin valinnassa, salamahavaintojärjestelmien käytössä sekä lentosääpalveluiden kehittämisessä.
Monissa projekteissa yhteistyötä tehdään maailman johtavan meteorologisten havaintolaitteiden valmistajan, suomalaisen Vaisalan kanssa. Harri Pietarilan mukaan Suomi on ”ehkä Ranskan ohella” ainoa maa, joka pystyy toimittamaan kokonaisuuden, joka kattaa sekä laitteet eli säätutkat, luotausasemat ja salamanpaikannusjärjestelmät että tuotantojärjestelmän, lopputuotteet ja koulutukset.
Ilmastonmuutos lisää hankkeiden kysyntää
Luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä, ja ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä. Ilmatieteen alan kehityshankkeille onkin kysyntää.
Päärahoittajat Ilmatieteen laitoksen vetämissä kehityshankkeissa ovat suuruusjärjestyksessä Maailmanpankki, EU ja Suomen ulkoministeriön sekä Vaisalan kanssa tehtävä yhteistyö. Osa Vaisalan kanssa tehtävistä isoista kehittämishankkeista toteutetaan suomalaisella rahoituksella. Myös IKI-hankkeissa on usein mukana yksityissektorin yhteistyö, ja ne edistävät suomalaista vientiä.
Sääpalveluihin käytetyt investoinnit tuottavat useimmissa maissa yli kuusinkertaisen hyödyn yhteiskunnan eri sektoreille.
Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden voimistuminen kasvattavat hankkeiden kysyntää varsinkin kehitysmaissa, joilla on huonommat valmiudet kehittää palveluita itse. Suomen hallitusohjelmassa ilmastonmuutos mainitaan keskeisenä painopisteenä kehitysyhteistyön rahoituksessa, ja hallitus on jo kasvattanut kehitysyhteistyö- ja ilmastorahoitusta.
”Tutkimusten mukaan sää-, ilmasto- ja varoituspalveluihin panostaminen etenkin kehitysmaissa on kustannustehokkain ilmastonmuutokseen sopeutumiskeino. Niiden kehittämiseen käytetyt investoinnit tuottavat useimmissa maissa yli kuusinkertaisen hyödyn yhteiskunnan eri sektoreille”, Harri Pietarila korostaa.
Meteorologina maailmalla
Matti Eerikäinen on kansainvälisten sää- ja ilmastohankkeiden konkari. Sen lisäksi, että hän tätä nykyä vetää kansainväliset projektit -ryhmää Ilmatieteen laitoksella, hän on ollut mukana yli 20 kehityshankkeessa ympäri maailmaa. Meteorologitaustainen Eerikäinen on työskennellyt erityisesti Karibian ja Tyynenmeren saarivaltioissa sekä Keski-Aasiassa, Vietnamissa ja Nepalissa.
Näissä maissa Eerikäinen on muun muassa kouluttanut kymmeniä meteorologeja SmartMetin käyttöön. SmartMet on Ilmatieteen laitoksella kehitetty meteorologin työasemaohjelmisto ja sääennusteiden tuotantojärjestelmä, joka on käytössä noin 30 ilmatieteen laitoksella ympäri maailmaa.
”Projekteissa kehitetään Ilmatieteen laitoksen sisarlaitosten operatiivista toimintaa, ja tulokset ovat hyvin konkreettisia. Järjestelmäasennukset, uudet tuotteet ja modernisoitu tuotantomalli – lopputulos on suoraan näkyvä loppukäyttäjille eli kansalaisille”, Eerikäinen selittää.
Bahaman saarelle Karibialla iski viime vuoden syyskuussa voimakas Dorian-hurrikaani. Bahaman ilmatieteen laitoksella on käytössä SmartMet-järjestelmä, ja varoitukset hurrikaanista julkaistiin SmartMet Alertilla eli järjestelmän varoitustyökalulla. Bahaman ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla SmartMetin avulla julkaistut tutkakuvat antoivat tärkeää tietoa hurrikaanin liikkeistä saarten asukkaille ja myös kansainväliselle medialle.
Hurrikaanin silmään Eerikäinen ei ole matkoillaan joutunut, mutta muuten kansainvälisillä työkomennuksilla voi tulla vastaan kaikenlaista.
”Pitää olla varautunut olemaan kaikkien alojen asiantuntija. Kun meillä Suomessa on isot IT-osastot, vastaavat meteorologit joissakin maissa oman toimensa ohella koko laitoksen IT-infrastruktuurista. On laitoksia, joissa moderni toimintamalli on vielä lapsenkengissä”, Eerikäinen sanoo.
Lisätietoa hankkeista Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla
Artikkeli on julkaistu alun perin Atmos-verkkolehdessä 7.2.2020.