Hiiskulan sadeasema 100 vuotta – elävää historiaa ja sääseurantaa
Hiiskulan sadehavaintoaseman nykyinen havainnontekijä on jälleen nimeltään Hans Brummer. Hansin käsissä olevan ilmapuntarin on hankkinut hänen isoisänsä vuonna 1920. Ilmapuntari palvelee edelleen päivittäin kolmannessa polvessa. Kuva: Valtteri Härkönen.Vihti Hiiskulan sadeasema perustettiin vuonna 1924 Hiiskulan kartanolle Hans Brummerin hoitoon. Hän on nykyisen aseman havainnontekijän Hans Brummerin isoisä. "Aseman merkitys ei rajoitu vain säätietojen keräämiseen; se on osa laajempaa yhteisöä ja yhteiskunnallista palvelua”, Brummer kertoo.
Hiiskulan kartano, jonka perusti vapaaherra Artur Vilhelm Klinckowström vuonna 1836, sijaitsee Vihtijärven kylässä, Alimmaisenjärven etelärannalla. Kartanon päärakennus sijaitsee laajan kartanopuiston keskellä, jonka läpi virtaa Vihtijoki. Kartanoaluetta ympäröivät suuret peltoaukeat.
Nykyisin Hiiskulan kartanoa hallinnoi Brummerin suku, ja havaintoasema on siitä lähtien tallentanut sadetietoja. Kyseessä on manuaalinen sadeasema, jossa havainnoidaan vuorokauden sadesumma ja lumensyvyys havainnontekijän toimesta aamuisin.
Pitkäaikainen toiminta ja merkittävät havainnot Aseman toiminnan kannalta merkittäviä olivat vuodet 1956–2004, jolloin havainnontekijänä toimi Henrik Brummer, nykyisen havainnontekijän Hans Brummerin isä. "Henrik Brummer hoiti asemaa lähes viisi vuosikymmentä. Hänen poissa ollessaan tilanhoitaja Lauri Komonen tuurasi ja varmisti, että mittaukset tehtiin ajallaan," nykyinen havainnontekijä Hans Brummer muistelee lapsuudestaan Hiiskulassa.
Sadeasema on ollut todistamassa monia merkittäviä sääilmiöitä, kuten poikkeuksellisen voimakkaita myrskyjä ja ennätyksellisiä lämpötiloja.
Vihti Hiiskulan mainittavia ennätysarvoja ovat:
Suurimmat kuukauden sademäärät: 228,1 mm (lokakuu 2006), 192,3 mm (elokuu 1972) ja 170,4 mm (elokuu 2021)
Pienimmät kuukausisateet: 0,8 mm (maaliskuu 1969), 1,0 mm (huhtikuu 1987) ja 1,3 mm (heinäkuu 1994).
Suurin vuorokauden sademäärä oli 64,9 mm (5. heinäkuuta 2002).
Suurin lumensyvyys 103 cm (29. maaliskuuta 1966).
Teknologian kehitys ja perinteiden vaaliminen
Aseman teknologia ja toimintatavat ovat kehittyneet vuosien saatossa. "Vaikka tänä päivänä on käytössä digitaalisia mittareita, pidämme yhä kiinni vanhoista manuaalisista menetelmistä. Ne tuovat tarkkuutta ja syvyyttä havaintoihimme," Brummer kertoo.
"Jokainen päivä alkaa säähavaintojen tarkistamisella ja kirjaamisella."
Aseman ylläpito vaatii jatkuvaa sitoutumista ja tarkkuutta. "Jokainen päivä alkaa säähavaintojen tarkistamisella ja kirjaamisella. Sademäärä mitataan kaatamalla vesi sadeastiasta mittamuoviin, josta luetaan tarkka sademäärä. Lisäksi talvella luetaan lumensyvyys lumikepistä" hän kertoo.
Havainnontekijä Hans Brummer korostaa, että vaikka teknologia on kehittynyt, perinteisillä menetelmillä on yhä tärkeä rooli. "Manuaaliset mittaukset ovat olennainen osa aseman toimintaa. Ne tuovat havaintoihin tarkkuutta ja varmuutta, jota ei aina voida saavuttaa pelkillä digitaalisilla välineillä."
Muutokset ja haasteet viimeisten 20 vuoden aikana
Hiiskulan sadeaseman nykyinen havainnontekijä on omana aikanaan havainnut merkittäviä muutoksia sääilmiöissä ja ilmastossa. "Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana olen huomannut, että äärimmäiset sääilmiöt ovat yleistyneet. Myrskyt ovat voimistuneet ja rankkasateet ovat entistä yleisempiä", Brummer sanoo.
Brummer korostaa myös talvisään muutoksia. "Talvien sääolosuhteet ovat vaihdelleet entistä enemmän. Lämpötilan vaihtelut ovat jyrkempiä, ja olemme kokeneet ennätyksellisen lumisateen lisäksi myös erittäin leutoja talvia", hän muistelee. “Toisaalta olemme nähneet myös vähälumisia kausia, mikä vaikuttaa muun muassa maatalouteen ja vesivaroihin."
Tulevaisuuden näkymät
Sadeasema on elänyt ja dokumentoinut satavuotisen historiansa aikana lukemattomia sääilmiöitä ja tarjonnut arvokasta tietoa paikalliselle yhteisölle sekä laajemmin yhteiskunnalle. ”Olemme sitoutuneet jatkamaan tätä palvelua niin kauan kuin mahdollista, säilyttäen samalla perinteet, jotka tekevät työstämme ainutlaatuista," Brummer korostaa.
Aseman tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä seuraava sukupolvi on osoittanut kiinnostusta tilanpitoa kohtaan. Toivomme, että hän voi jatkaa myös tätä arvokasta säähavaintojen keruutyötä, joka on palvellut yhteisöämme vuosikymmenien ajan," Hans Brummer kertoo toiveikkaana.
"Havaintojen tekeminen on enemmän kuin työtä; se on perintö, jota ylpeänä kannan eteenpäin."
Hiiskulan sadeasema juhlii satavuotista taivaltaan ylpeänä menneisyydestään ja optimistisena tulevaisuudestaan. "Havaintojen tekeminen on enemmän kuin työtä; se on perintö, jota ylpeänä kannan eteenpäin," toteaa Hans Brummer haastattelun lopuksi.
Teksti ja kuvat: Valtteri Härkönen
Lue lisää
Vihti, Hiiskulan tuoreimmat sadehavainnot Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa