Talvi, joka jatkui vain – oliko kulunut talvi epätavallisen pitkä ja kylmä?

Sää on vaihdellut viime viikkoina laidasta laitaan. Toissa viikolla maan eteläosaa myöten koettiin lumisateita ja pakkaslukemia, kun taas vappua vietettiin tavanomaista lämpimämmässä säässä.

Tällä viikolla pohjoisvirtaus saa lämpötilat laskemaan selvästi tavanomaista koleammiksi, ja kylmät ilmat kirvoittavat jälleen kyselyjä siitä, ovatko päättynyt talvi ja alkava kevät olleet säältään poikkeuksellisia. Ilmastotilastoja tarkastelemalla voimme asettaa päättyvän talven mittasuhteisiin.

2000-luvun neljänneksi kylmin talvi

Talvelle on meteorologiassa eri määritelmiä. Talvikuukausista puhuttaessa viitataan joulu-, tammi- ja helmikuuhun. Termisen talven alkaminen ja loppuminen ja sitä kautta termisen kevään alkaminen määritellään vuorokauden keskilämpötilan perusteella lasketun lämpösumman avulla. Koska varsinkin maamme pohjoisosassa talvisia olosuhteita on lokakuusta huhtikuulle asti, ulotetaan tässä tarkastelu loka-huhtikuun välille.

Pelkästään kuukauden keskilämpötiloja tarkastelemalla huomataan, että niin loka-, marras-, joulu- kuin tammikuukin olivat tänä talvena pitkän ajan keskiarvoa kylmempiä kuukausia. Helmi- ja maaliskuussa keskilämpötilat keikahtivat pitkän ajan keskiarvon yläpuolelle, kun taas huhtikuu oli tavanomaista kylmempi. Mikään yksittäisistä kuukausista ei kuitenkaan ollut poikkeuksellisen eikä edes harvinaisen kylmä.

Oliko talvi sitten kokonaisuudessaan erityisen kylmä? Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan talvikuukausien (joulu-helmikuu) keskilämpötila oli vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa noin 1–3 astetta kylmempi, mikä tekee kuluneesta talvesta 2000-luvun neljänneksi kylmimmän talven. Tätä kylmemmät talvikuukaudet tällä vuosituhannella on koettu vuosina 2002–2003, 2009–2010 ja 2010–2011.

Sen sijaan viimeisen 64 vuoden tilastoissa päättynyt talvi oli vasta 22. kylmin. Kylmimmät talvet viimeisen 64 vuoden aikana on koettu vuosina 1965–1966, 1984–1985 ja 1986–1987. Ja tarkasteltiinpa päättyneen talven keskilämpötilaa mitkä tahansa kuukaudet mukaan ottaen, löytyy tilastoista liuta huomattavasti kylmempiäkin talvia.

Talven alin lämpötila, –44,3 astetta, mitattiin tammikuun 5. päivänä Enontekiön lentoasemalla.

Kovia pakkasia talveen toki mahtui. Talven alin lämpötila, –44,3 astetta, mitattiin tammikuun 5. päivänä Enontekiön lentoasemalla. Kyseessä on 2000-luvun alin Suomessa mitattu lämpötila millään Ilmatieteen laitoksen havaintoasemalla.

Ennennäkemätöntä –44 asteen alitukset eivät kuitenkaan ole, sillä vuosien 1959–1999 tilastoissa alle –44 asteen lukemia on mitattu yhdeksänä vuonna. Muistissa lienee vuoden 1999 tammikuun ennätyskylmyys, kun 28. tammikuuta Kittilän Pokassa mitattiin Suomen mittaushistorian kylmyysennätys, –51,5 astetta. Tuolloin –44 astetta alittui peräti 25 säähavaintoasemalla, joista edelleen toiminnassa on kymmenkunta.

Terminen talvi alkoi paikoin jopa kaksi kuukautta tavanomaista aikaisemmin

Terminen talvi alkoi Lapissa lokakuun alkupuoliskolla, maan keskiosassa lokakuun puolenvälin jälkeen ja maan eteläosassa marraskuun puolivälin tienoilla. Lapin osalta alkupäivä oli noin 1–2 viikkoa keskimääräistä aikaisemmin, mutta varsinkin etelärannikon ja lounaissaariston merellisillä havaintoasemilla terminen talvi alkoi paikoin 1–2 kuukautta tavanomaista aikaisemmin.

Termisen talven loppumisajankohdat eivät ole vielä koko maan osalta varmasti tiedossa, koska kuluvan viikon kolea sää voi vielä myöhästyttää kevään alkua erityisesti Keski- ja Pohjois-Lapissa sekä tuntureilla. Alustavasti maan eteläosassa termisen talven päättyminen ajoittui maaliskuun puolenvälin tuntumaan tai sen jälkeen, mikä on noin viikon tavanomaista aikaisemmin. Maan keskiosassa kevään alku ajoittui huhtikuun alkupuolelle, mikä on lähellä tavanomaista alkamisajankohtaa.

Kuluvan viikon kolea sää voi vielä myöhästyttää kevään alkua erityisesti Keski- ja Pohjois-Lapissa sekä tuntureilla.

Talvi oli koko maassa tavanomaista pitempi aikaisen aloituksen ansiosta; varsinkin lounais- ja länsirannikon asemilla talvi oli jopa 1–2 kuukautta pitempi kuin yleensä. Maa-alueilla poikkeama oli noin 1–4 viikkoa keskimääräisestä. Useilla maan eteläosan havaintoasemilla talvi oli pidempi viime talvena 2022–2023, mutta etelän rannikkoasemilla pidempi talvi koettiin edellisen kerran talvella 2012–2013, ja suuressa osassa maan keskiosaa talvella 2002–2003.

Lappiin satoi ensilumi jo syyskuussa

Talven tuntuun vaikuttaa eittämättä myös lumisuus. Ensilumi satoi maahan ensimmäisenä Enontekiöltä Inariin ulottuvalle alueelle syyskuun 20. päivänä, ja maamme viimeisimmät kolkat saivat ensilumen marraskuun loppupuolella.

Pysyvä lumipeite satoi Lappiin lokakuun alkupuoliskolla ja muualle maan pohjoisosaan marraskuun alussa. Maan etelä- ja keskiosaan pysyvä lumipeite saapui marraskuun aikana. Ainoastaan muutamalla lounaisrannikon asemalla pysyvä lumi satoi vasta ennen joulua. Tilastojen valossa pysyvä lumi saapui koko maahan tavanomaista aikaisemmin, asemasta riippuen noin viikosta jopa 1,5 kuukauteen aikaisemmin.

Pysyvä lumipeite suli pois paikoin maan eteläosasta maalis-huhtikuun taitteessa, noin 1–2 viikkoa tavanomaista aikaisemmin, ja maan keskiosasta huhtikuun aikana, lähellä tavanomaista ajankohtaa tai hieman tavanomaista aikaisemmin. Lapissa pysyvä lumipeite on edelleen maassa, ja tilastojen valossa sen sulamista saakin odottaa toukokuun keskivaiheille asti.

Lunta oli suuressa osassa maata pitkin talvea tavanomaista enemmän.

Talvi voi muistutella itsestään vielä toukokuussa

Vaikka kevät vääjäämättä ottaa niskalenkin talvesta toukokuussa, on tyypillistä, että vielä toukokuussa talvi muistuttelee olemassaolostaan. Pakkaspäiviä, eli päiviä, jolloin vuorokauden alin lämpötila on pakkasella, on toukokuussa maan etelä- ja keskiosassa keskimäärin 1–10 ja maan pohjoisosassa 10–15.

Tilastojen valossa ajoittaiset lumipyrytkin kuuluvat Suomen kevään vaihtelevaan luonteeseen. Esimerkiksi äitienpäivänä 14.5.1995 takatalvi sai maan valkeaksi maan etelä- ja länsiosassa, ja 6.-7.5.2021 Pohjois-Karjalaan satoi peräti 10–20 senttimetriä lunta. Kuusi päivää myöhemmin takatalvi oli vaihtunut alueella jo hellelukemiin.

Ville Siiskonen

Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen meteorologi