Myyttinen juhannussää meteorologin silmin

Juhannus on yksi vuoden odotetuimmista juhlapyhistä, ja sen lähestyessä sää tulee entistä kuumemmaksi puheenaiheeksi. Mediassa juhannussääotsikoita näkee jo viikkoja ennen keskikesän juhlaa. Minkälaisia juhannustaikoja meteorologin on tehtävä juhannussäätä ennustaessaan – miten hyvin juhannuksen säätä voi edes ennustaa?

Joskus juhannuksen ennusteesta tulee palautetta, että se poukkoilee päivästä toiseen juhannusta lähestyttäessä. Tämä on tyypillistä sääennustemallien käyttäytymistä, jota tapahtuu ympäri vuoden. Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen ECMWF:n yksittäiset ennusteet ulottuvat kymmenen vuorokauden päähän ja päivittyvät kahdesti vuorokaudessa, jolloin ensimmäisen ennustehetken ja juhannusaaton välillä ennuste päivittyy vajaat parikymmentä kertaa.

Mitä pidemmälle ennustetaan, sitä epävarmemmaksi ennuste muuttuu.

Ja mitä pidemmälle ennustetaan, keskimäärin sitä epävarmemmaksi ennuste muuttuu. Yksittäisen matalapaineen liikerata, ajoitus ja voimakkuus yli viikon päähän ennustettaessa muuttuu tyypillisesti suurestikin, jolloin yksittäisen pisteen ennuste voi poukkoilla huomattavasti.

Suursäätila tiedetään noin viikon päähän

Meteorologin näkökulmasta juhannuksen sään ennustamiseen pätee samat lainalaisuudet kuin muihinkin säihin: suuren mittakaavan, kuten Pohjois-Euroopan, suursäätilanne on ennustettavissa melko hyvin noin viikon päähän. Niinpä juhannusta edeltävällä viikolla saadaan viitteitä juhannusviikonlopun säästä, esimerkiksi siitä, onko Suomi matalapaineiden reitillä vai vallitseeko korkeapaineen alue, tai mistä suunnasta vallitsevat ilmavirtaukset ovat.

Viikkoa pidemmät ennusteet perustuvat niin sanottuihin pitkiin viikkoennusteisiin, jotka eivät suoraan kerro juhannusaaton tai -päivän säästä, vaan siitä, kuinka paljon tai millä todennäköisyydellä juhannusviikon keskilämpötila poikkeaa pitkän ajan keskiarvosta.

Lämpötila on helpompi ennustaa kuin sade

Sääennusteissa eri sääsuureiden ennustettavuus vaihtelee: esimerkiksi lämpötila on paremmin ennustettavissa pidemmälle kuin sademäärä. Kesällä lämpötilan ennustaminen on säännöllisen vuorokausivaihtelun takia helpompaa kuin talvella, jolloin kylmissä korkeapainetilanteissa pilvisyyden vaihtelu aiheuttaa helposti jopa yli kymmenen asteen vaihteluja.

Kesällä sade-ennuste on sen sijaan vaikeampi tehdä sateen kuuroluontoisuuden takia, eikä yksittäisen sadekuuron tarkkaa paikkaa pysty ennustamaan kuin vasta sen muodostuessa. Toisaalta sadekuuroille otolliset olosuhteet ovat ennustettavissa jo muutama päivää aiemmin.

Tuorein sääennuste juhannukselle

Miltä sääennuste sitten näyttää tällä hetkellä juhannukselle? Sekä ECMWF:n että yhdysvaltalaisen GFS-ennustemallin aamulla 14. kesäkuuta julkaisemat ennusteet ulottuvat jo juhannukseen asti. ECMWF:n ennusteessa juhannusaaton iltapäivänä Suomeen ulottuisi etelästä korkeapaineen selänne, mikä tarkoittaisi suuressa osassa maata poutaista säätä. Ilmamassa olisi hieman ajankohtaan nähden koleampaa, mutta päivälämpötila olisi suurelta osin 15:n ja 20 asteen välillä.

Sen sijaan GFS:n ennusteessa Kuolan niemimaan yllä oleva matalapaineen keskus sekä kylmä ilmamassa pitävät sään erityisesti Lapissa koleana ja sateisena. Toisaalta etelässä on selvästi pohjoista lämpimämpää, ja sateet saapuisivat sinne vasta juhannusyöksi.

ECMWF-säämallin ennusteessa juhannusaaton iltapäivänä Suomeen ulottuisi etelästä korkeapaineen selänne, mikä tarkoittaisi suuressa osassa maata poutaista säätä.

Amerikkalaisen GFS:n ennusteessa Kuolan niemimaan yllä oleva matalapaineen keskus sekä kylmä ilmamassa pitävät juhannusaaton sään erityisesti Lapissa koleana ja sateisena.

Koleita ja lämpimiä juhannuksia

Olivatko entisaikojen juhannukset lämpimämpiä kuin nykyään? Jos juhannuspyhien koko maan keskilämpötilasta lasketaan keskiarvot 1960-luvulta alkaen jokaiselle vuosikymmenelle, on 2010-luku tilastossa yllättävästi kolein. Muun muassa juhannukset 2012, 2015, 2017 ja 2018 ovat kaikki viimeisen 63 juhannuksen keskilämpötilalistauksen koleammalla puolella, koleimpana vuoden 2014 juhannus.

2020-luvulle tultaessa tapahtui käänne: jo vuoden 2020 juhannus oli keskimääräistä lämpimämpi, ja siitä edes päin jokainen juhannus on ollut keskimääräistä lämpimämpi, erityisesti vuoden 2022 juhannuspäivä, joka on viimeisen 63 vuoden tilastoissa lämpimin juhannuspäivä. Sille vetää vertoja lähinnä vuoden 1999 juhannus, jolloin maksimilämpötilat olivat korkeammat kuin vuonna 2022, mutta kaksi vuotta sitten hellettä oli laajemmalla alueella.

Onkos tullut talvi nyt kesän keskelle?

Kolean juhannuksen jälkeen voi herätä houkutus verrata juhlapyhää sen talviseen vastinpariin, jouluun, varsinkin jos joulu on ollut erittäin lauha. Hyvin harvoin juhannus on koleampi kuin joulu, mutta joitakin tilastokummajaisia löytyy: esimerkiksi Kilpisjärven Saanatunturin juhannusaaton 2014 ylin lämpötila oli alempi kuin aseman vuosien 2002 ja 2007 jouluaattojen ylin lämpötila. Ja vuorokauden alimman lämpötilan osalta Juuka Niemelän havaintoasemalla mitattiin vuonna 1983 saman kalenterivuoden aikana juhannusaattoa lauhempi jouluaatto.

Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilta löytyy muutama esimerkki juhannuslumista.

Lunta voi löytyä Suomesta vielä juhannuksena, tosin kyse on todennäköisesti siellä täällä olevista lumisista laikuista Lapin tuntureilla. Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilta löytyy muutama esimerkki juhannuslumista. Esimerkiksi vuonna 1977 Sallan Värriötunturille satoi juhannusviikon alussa lunta peräti 25 senttimetriä, josta juhannusaattona maassa oli vielä viisi senttimetriä. Juhannuspäiväksi lumi suli pois.

Koska säähavaintoasemien tilastoitavat lumensyvyysmittaukset tehdään vain kerran vuorokaudessa aamuisin kello yhdeksältä Suomen kesäaikaa, jäävät kesäiset lumikuurot usein mittarien ulottumattomiin, varsinkin kun lumi sulaa nopeasti pois. Näin ollen lumisateista on vaikea saada kaikenkattavia tilastoja.

Ikimuistoinen vuoden 2014 juhannusviikko

Ja lopuksi, ”lumisista” juhannuksista puhuttaessa mieleen saattaa nousta muistikuva vuoden 2014 juhannuksesta. Kuten aiemmin mainittiin, kyseinen juhannus on viimeisen 63 vuoden ajalta kaikkein kolein. Juhannusaattona Pohjois-Lapissa tuli sateiden seassa räntää ja luntakin, ja maan pohjoisosassa lämpötila kävi paikoin pakkasen puolella.

Lumisateiden osalta merkittävin päivä oli kuitenkin juhannusviikon tiistai 17. kesäkuuta, jolloin lumi- ja räntäkuuroja saatiin aivan maan eteläosia myöten. Juhannusviikonlopuksi lämpötila nousi etelässä jonkin verran ja sateet tulivat vetenä.

Ville Siiskonen

Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen meteorologi

Lue lisää:

Juhannussäät