Pohjoisen lumitilanne ihmetyttää – miksi Lapissa on nyt niin vähän lunta?
Kuva: Katja Rutsch / Pexels.Etelä-Lapissa on muutamia säähavaintoasemia, joilla on tällä hetkellä lunta alle kymmenen senttimetriä. Esimerkiksi Kemijärven lentoasemalla oli lunta 17. joulukuuta keskipäivän aikaan vain viisi senttimetriä. Tällaiset lumensyvyydet ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen matalia, eli ilmiö toistuu harvemmin kuin kerran kolmessakymmenessä vuodessa.
Lunta on tavanomaista vähemmän laajalti myös Keski-Lapin korkeudella. Esimerkiksi Sodankylässä on lunta noin 20 senttimetriä, mikä on noin 10–15 senttiä vähemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Pohjois-Lapissa tilanne on parempi: lunta on hieman keskiarvoa vähemmän vain paikoin.
Vertailun vuoksi: viime vuonna joulukuun puolivälissä Etelä- ja Keski-Lapissa oli lunta monin paikoin tavanomainen määrä tai paikoin hieman tavanomaista enemmän. Lunta oli maassa yleisesti 25 senttimetristä puoleen metriin.
Edellisen kerran yhtä matalia kinoksia lähes 20 vuotta sitten
Viimeksi näin vähän lunta oli Etelä-Lapissa vuonna 2006, jolloin usealla Ilmatieteen laitoksen havaintoasemalla oli lumetonta joulukuun puolivälissä. Tällöin tosin lisää lunta saatiin maahan juuri joulukuun 15. ja 16. päivänä.
Keski-Lapissa vähälumista oli joulukuun puolivälissä erityisesti vuonna 1989, jolloin Pellon korkeudella lumensyvyydet olivat Länsi-Lapissa viiden senttimetrin luokkaa.
Myös esimerkiksi vuosina 2000 ja 2003 oli vähälumista: Etelä-Lapissa oli lunta kuun puolivälissä paikoin alle viisi senttimetriä, Keski-Lapissakin yleisesti alle 20 senttiä.
Marras-joulukuussa on satanut tavanomaista vähemmän
Tänä vuonna marraskuu oli Etelä- ja Keski-Lapin alueella leuto ja vähäsateinen. Kuun alkupuoliskolla Itä-Lapin suunnalla sademäärä oli paikoin vain pari millimetriä, Rovaniemen suunnalla ja Meri-Lapissa kymmenisen milliä. Osa sateista tuli vetenä.
Marraskuun alkupuoliskolle osui muutaman päivän kestänyt lauha jakso läntisine ja lounaisine ilmavirtauksineen, jonka päätyttyä 9. marraskuuta lunta oli monella Lapin havaintoasemalla pyöreät nolla senttimetriä. Lumitilannetta auttoi hieman Lappiinkin 21. marraskuuta yltänyt Jari-myrsky, joka toi Etelä- ja Keski-Lappiin viitisen senttiä lunta.
Marraskuun viimeisellä kolmanneksella yksi runsaampi rintamasadealue toi Lappiin osan sateesta lumena, osan vetenä, joten lumipeite ei tästäkään laajemmin kasvanut. Joulukuu alkoikin Lapissa Pohjoista-Lappia lukuun ottamatta laajalti varsin alhaisissa lumensyvyyksissä.
Joulukuun sademäärä on ollut tähän mennessä Etelä- ja Keski-Lapissa tavanomaista alhaisempi, mikä on seurausta osin kahdesta pakkaskorkeapaineesta sekä suurelta osin myös sään luonnollisesta vaihtelusta. Lumipeitteen kasvu ei vielä joulukuussakaan ole päässyt kunnolla vauhtiin.
Lumi vaikuttaa matkailuun, luontoon ja ihmisiin
Lumen vähyydellä on monenlaisia vaikutuksia Lapissa. Ensinnäkin alkutalvesta se vaikuttaa kielteisesti yhteen Lapin tärkeimmistä elinkeinoista eli turismiin. Muun muassa hiihtokeskuksille koituu enemmän kuluja, kun luonnonlumesta ei ole tarpeeksi laduiksi ja rinteiksi.
Vähäinen lumipeite vaikuttaa myös eläimiin ja kasveihin monin tavoin. Joillakin ihmisillä vähäinen lumipeite alkutalvesta saattaa lisätä kaamosoireita, kuten väsymystä, alakuloa ja motivaation puutetta.
Lappi lämpenee ilmastonmuutoksen seurauksena muuta Suomea nopeammin.
Lappi lämpenee ilmastonmuutoksen seurauksena muuta Suomea nopeammin, joten ei ole yllättävää, että etenkin marraskuussa lumipeite ei joinakin vuosina kasva suureksi eteläisessä Lapissa. Tämä johtuu osin siitä, että osa sateesta tulee aikaisempaa useammin vetenä, osin lauhojen jaksojen lisääntymisestä.
Kun lämpenevään ilmastoon yhdistää Suomen leveyspiireille tyypillisen suuren vaihtelevuuden säässä ja sen, että talvesta on vielä yli puolet jäljellä, saamme ainakin kohtalaisen hyvän vastaukseen siihen, miksi Etelä- ja Keski-Lapissa on tällä hetkellä niin vähän lunta. Tekstiä kirjoittaessani sääennusteissa näkyy tämän viikon lopulle ja jouluviikolle merkkejä ainakin kahdesta matalapaineesta, jotka tuovat tilanteeseen todennäköisesti parannusta.
Petteri Pyykkö
Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen meteorologi