Matalapaineiden hautausmaa – miksi hirmumyrskyt hiipuvat ennen rantautumistaan Suomeen?
Pohjois-Euroopan myrskyt esiintyvät pääosin talvella, ja kylmän vuodenajan myrskyt ovat lämpimän vuodenajan myrskyjä voimakkaampia ja laajempia. Kuva: Pauli Jokinen.Viime viikolla hirmumyrsky Éowyn puhisi Irlannissa, jossa mitattiin jopa paikallisia ennätyksiä tuulennopeuksissa. Perjantain jälkeen myrskymatalapaine jatkoi matkaansa pitkin Norjan rannikkoa kohti pohjoista. Norja ehti saada osansa kohtalaisen voimakkaista tuulista, mutta matalapaineen ajauduttua pohjoisen kylmemmän alustan ylle se alkoi heiketä.
Seuraava voimakas matalapaine, Herminia, saapui Britteinsaarille sunnuntaina ja on siellä voimissaan alkuviikolla. Herminia ei ole tuulennopeuksiltaan Éowynin tasoinen, vaikka voimakas matalapaine onkin. Tämän matalapaineen rippeet liikkuvat viikon edetessä kohti Suomea, mutta selvästi heikenneenä se ei Suomessa saa aikaiseksi erityisen voimakkaita tuulia.
Ensimmäinen hirmumyrskylukema mitattiin Suomen merialueella viime syksynä
Suomessa mitattiin marraskuussa 2024 Lyly-myrskyn yhteydessä merialueella Rauma Kylmäpihlajan mittausasemalla ennätyksellisiä hirmumyrskylukemia. Suomi ei kuitenkaan ole hirmumyrskyjen yleisintä esiintymisaluetta.
Tyypillisesti matalapaineet syntyvät Atlantilla, ja aikansa myrskyttyään niiden tehtävä on niin sanotusti suoritettu, eli ne ovat tasoittaneet napa-alueiden ja päiväntasaajan välisiä lämpötilaeroja. Ja siinä missä voimakkaimmat hurrikaanit ja hirmumyrskyt saavat voimansa lämpimästä merivedestä, Suomen suunnalla on yleensä vilkkaimmalla matalapainekaudella tarjolla varsin viileää alustaa, joka on omiaan heikentämään matalapaineita.
Tyypillistä on, kuten Eowynin ja Herminiankin tapauksissa, että muualla voimakkaana jyllännyt myrsky koetaan meillä sateina ja hieman voimistuvana tuulena. Toki on sääntöä vahvistavia poikkeuksia, kuten vuoden 2011 Tapani-myrsky, mutta keskimäärin on perusteltua, että näitä meidän alueitamme välillä nimitetään "matalapaineiden hautausmaaksi".
Muualla voimakkaana jyllännyt myrsky koetaan meillä sateina ja hieman voimistuvana tuulena.
Ilmaston lämmetessä meret lämpenevät ja toisaalta ilmakehään mahtuu nykyistä enemmän kosteutta, mikä mahdollistaa entistä voimakkaampien myrskyjen muodostumisen. Näitä vaikutuksia tullaan todennäköisesti tulevaisuudessa havaitsemaan Suomessakin, mutta Suomesta tuskin tulee varsinaista hurrikaanialuetta. Tulevaisuuden matalapaineet voivat meilläkin olla aiempaa voimakkaampia, mutta todennäköisesti jatkossakin meidän alueistamme tullaan puhumaan matalapaineiden hautausmaana.
Anssi Vähämäki
Kirjoittaja on meteorologi ja yksikönpäällikkö Ilmatieteen laitoksella.
Lue lisää:
Merkittäviä myrskyjä ja rajuilmoja Suomessa Tuuliennätyksiä Suomessa Hirmumyrskyt Suomen lähialueilla Myrskypuuskien vaikutuksia Toimintaohjeita myrskypuuskiin