Yhdeksän kertaa kymmenestä – sääennusteiden osumatarkkuus paranee, kun menetelmät kehittyvät

Sääennusteiden osuvuus on parantunut merkittävästi pitkällä aikavälillä. Tämä on seurausta useista edistysaskeleista, kuten laskentatehon kasvusta, maailmanlaajuisesti kattavammista säähavainnoista sekä meteorologien ammattitaidon kehittymisestä. Viime aikoina myös tekoäly on alkanut vaikuttaa myönteisesti sääennusteiden laatuun ja käyttökelpoisuuteen – ja sen merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa.

Ilmatieteen laitos seuraa säännöllisesti sääennusteidensa osuvuutta. Ensimmäisen vuorokauden lämpötilaennusteet osuvat oikeaan 2,5 asteen tarkkuudella jopa yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Vuonna 2024 yhden vuorokauden ennusteiden osuvuus ylitti jälleen 90 prosenttia.

Laitoksemme vertailee ennusteitaan myös muiden toimijoiden tuottamiin julkisiin ennusteisiin varmistaakseen, että Suomessa tuotetut ennusteet ovat parhaita nimenomaan Suomen olosuhteisiin.

Ensimmäisen vuorokauden lämpötilaennuste osuu oikeaan yhdeksän kertaa kymmenestä. Ennuste tulkitaan onnistuneeksi, jos se on +–2,5 asteen sisällä havainnosta.

Ennustettavuus paranee vuorokaudella vuosikymmenessä

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sääennusteiden osuvuus on parantunut selkeästi, vaikka vuosittaisia vaihteluita toki esiintyy. Vallitsevat säätyypit, kuten talven pitkät kireän pakkasen jaksot tai kesän matalapainevoittoinen sää, tekevät lämpötilojen ennustamisesta tavanomaista haastavampaa. Kun yksittäisten vuosien vaihtelut suodatetaan, nähdään kuitenkin selvä nouseva trendi ennusteiden tarkkuudessa.

Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että ennustettavuus paranee keskimäärin yhdellä vuorokaudella vuosikymmenessä. Esimerkiksi 2010-luvulla kolmen vuorokauden ennusteet osuivat lankulle 75–80 prosentin todennäköisyydellä, kun taas 2020-luvulla samaan osumatarkkuuksiin päästään neljän vuorokauden ennusteissa.

Näin pitkälle säätä voi ennustaa eri tilanteissa

• Säätyyppi: 6–12 vuorokautta. Säätyyppejä ovat esimerkiksi korkeapaine tai Suomen yli jatkuvana virtana kulkevat matalapaineet. Parhaimmillaan säätyypin muutos, esimerkiksi voimakas kylmän purkaus, voidaan ennustaa yli viikkoa aikaisemmin.

• Lämpötila: 4–8 vuorokautta. Jotta lämpötila onnistutaan ennustamaan hyvin, vaatii se onnistunutta ennustetta pilvisyydestä. Tämän takia talvisin korkeapaineessa lämpötilaennusteet eivät ole yhtä hyviä kuin matalapaineessa.

• Matalapaineiden ja sadealueiden reitit: 3–6 vuorokautta.

• Tuulen suunta ja nopeus: 2–5 vuorokautta. Tuuliennuste vaatii tarkkaa tietoa matalapaineiden ja säärintamien liikkeestä ja sijainnista.

• Sademäärät, sateen olomuoto ja sadealueiden tarkat reitit, sadekuuro- ja ukkosalueet: 0,5–2 vuorokautta. Yksittäisen sadekuuron syntyä ei onnistuta tarkasti ennustamaan lainkaan. Kun sadekuuro on syntynyt, voidaan sen liikettä ja häviämistä ennustaa. Sateen olomuoto on joskus pienestä kiinni. Esimerkiksi jos rannikolla tuuli kääntyy hieman ja puhaltaa maan sijaan mereltä, muuttuu sade lumesta vedeksi.

Juhana Hyrkkänen

Kirjoittaja on Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksen johtaja Ilmatieteen laitoksella

Lue lisää:

• Kuinka pitkälle säätä voi ennustaa?

• Sääennusteet paranevat

• Sään ennustamisen ominaispiirteet vuodenajoittain

• Pitkän ennusteen seuranta