Lämpimästä kylmään ja takaisin – miksi kevätsää tuntuu toisinaan kuin vuoristorata-ajelulta?
Kuva: Shutterstock.Maaliskuun alun jälkeen kevätsään vaihtelut ovat olleet maassamme huomattavia, jotkut voisivat kuvata säätilojen vaihtelua jopa brutaaleiksi. Vielä pääsiäisviikolla lämpötila nousi sisämaassa yli 20 asteen: keskiviikkona 16.4. Rauma Pyynpään säähavaintoasemalla mitattiin kuluvan kevään korkein lämpötila, 22,9 astetta. Yli 22 asteen lämpötiloja on näin varhain keväällä mitattu aiemmin vain vuonna 2007.
Vielä lankalauantainakin etelän selkeillä alueilla päästiin yli 20 asteen. Sunnuntaiksi lämpötila tippui jopa yli 15 asteella ja runsaiden sateiden alla lämpötila oli hieman viiden asteen yläpuolella.
Ilmamassat taistelevat keväisin
Keväällä Suomen lämpötilat, sateisuus ja pilvisyys vaihtelevat suuresti useista meteorologisista syistä. Kevät on talven ja kesän välinen siirtymävaihe, jossa kylmien arktisten ilmamassojen viimeisten purkauksien ja ensimmäisten lämpimien mannereurooppalaisten lämpöpulssien välillä tapahtuu toisinaan nopeita muutoksia.
Ilmamassa on meteorologiassa noin 1,5 kilometrin korkeudella sijaitseva suurehko alue, jonka lämpötila ja kosteus ovat kohtalaisen tasaiset. Ilmamassan ominaispiirteet johtuvat alueesta, josta se on peräisin. Mitä kauemmin ilmamassa pysyy lähtöalueensa yläpuolella, sitä todennäköisemmin se mukautuu alapuolella olevan maanpinnan ominaisuuksiin. Ilmamassan lämpötilalla ja kahden metrin lämpötilalla (puhekielessä usein vain lämpötila), on voimakas korrelaatio.
Mitä kauemmin ilmamassa pysyy lähtöalueensa yläpuolella, sitä todennäköisemmin se mukautuu alapuolella olevan maanpinnan ominaisuuksiin.
Arktinen kylmä ilmamassa lämpenee keväällä vielä suhteellisen hitaasti auringon korkeuskulman kasvaessa hiljalleen, eikä se ehdi juuri lämmetä pohjoistuulisessa säätilanteessa matkallaan esimerkiksi Etelä-Suomen päälle. Toisaalta Manner-Euroopassa esiintyy huhtikuussa jo lämpimiä ilmamassoja, joista saapuu toisinaan meillekin annos lämpöä lounaan ja etelän välisten tuulien tuomana. Varsinkin jos Manner-Euroopan lämmin ilmamassa on lähtöisin Pohjois-Afrikasta ja tällainen ilmamassa pääsee Suomeen asti, saatetaan toisinaan mitata ajankohtaan nähden hyvin korkeita lämpötiloja. Usein ilmamassa on maamme yllä jotain näiden kahden ääripään väliltä.
Välillä loppukeväästä lämpöä saattaa tulla meille idänkin suunnalta, jos Länsi-Venäjällä ilmamassat ovat ehtineet lämmetä ja lumet sulaa ajoissa.
Myös pilvisyyden vaikutus lämpötiloihin on keväällä selvästi voimakkaampi kuin talvella. Huhtikuun loppupuolella aurinko on jo yhtä korkealla kuin kesän lopussa, joten selkeällä säällä lämpötila pääsee kohoamaan raikkaiden aamujen jälkeen vauhdilla hieman viileämmässäkin ilmamassassa.
Yläilmakehän suihkuvirtaukset vaikuttavat sään nopeisiin vaihteluihin
Suomeen saapuvia matalapaineita ja niihin liittyviä tuulia ja ilmamassoja ohjaa suihkuvirtaus eli yläilmakehän voimakkaat tuulet. Suihkuvirtaus muodostuu siihen kohtaan, missä ilmamassojen välinen rajavyöhyke on kaikista voimakkain. Keväälle tyypillistä on suihkuvirtauksen aaltoilu, mikä johtaa lämpötilojen toisinaan jyrkkiinkin vaihteluihin.
Tänä keväänä suihkuvirtaus on kulkenut ajoittain hyvin aaltoilevalla radalla Pohjois-Amerikasta Eurooppaan ja aiheuttanut ilmakehässä pohjoiseteläsuuntaista kiertoliikettä. Tämä on johtanut viimeaikaisiin sään nopeahkoihin vaihteluihin. Esimerkiksi perjantaina 18. huhtikuuta ajankohtaan nähden korkeat lämpötilat selittyvät osin sillä, että Suomen etelä- ja keskiosa sijaitsivat suihkuvirtauksen niin kutsutulla lämpimällä puolella.
Ilmastotutkimuksessa on viitteitä suihkuvirtauksen käytöksen muutoksesta. Saattaa olla, että virtauksen aaltoilu lisääntyy tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena, mikä saattaisi entisestään lisätä säiden vaihtelevuutta keväisin. Aiheesta ei kuitenkaan vielä vallitse konsensusta tiedeyhteisön kesken.
Petteri Pyykkö
Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen meteorologi
Lue lisää
Ilmamassoista NOAA-verkkopalvelussa englanniksi
Kevätsään tilastoja -Ilmastopalvelun kokoamia tietoja kevään säätilastoista Suomesta
Teematietoa vuodenajoista Suomessa -Lisätietoa termisistä ja tähtitieteellisistä vuodenajoista sekä video suihkuvirtauksista
Säätilan ennustettavuus - Päivystävät meteorologit arvioivat, missä rajoissa ilmakehän kaoottisuus voi toteutuu seuraavan 5 vuorokauden aikana?