Tiedote - Ilmastonmuutos kiihtyy kuluvalla vuosisadalla
Ihmiskunnan päästöt ovat johtaneet kahteen maailmanlaajuiseen muutokseen ilmakehässä. Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) vuonna 2002 ilmestyneen raportin mukaan ihmiskunnan kasvihuonekaasujen päästöt ovat johtaneet maapallon pintalämpötilan kohoamiseen 0,6 asteella. Tämän takia muun muassa valtamerien pinta on kohonnut 10-20 senttimetriä ja jäätiköt ovat kutistuneet. Toinen globaali muutos on otsonikato, joka on johtanut UV-säteilyn voimistumiseen. Voimistuvaa ja alueellisesti laajenevaa otsonikatoa on havaittu etelämantereella 1980-luvulta lähtien. Otsonikatoa aiheuttavien freonien ja halonien päästöjä on rajoitettu onnistuneesti, ja otsonitilanteen odotetaan paranevan vuoteen 2050 mennessä. Lähivuosikymmeninä otsonikato voi kuitenkin ajoittain jopa voimistua ilmastonmuutoksen takia. Ilmastonmuutoksen odotetaan kiihtyvän kuluvalla vuosisadalla, sillä kasvihuonekaasujen päästöjä ei ole kyetty rajoittamaan merkittävästi.
Maapallon ilmakehän kasvihuoneilmiön voimistumiseen vaikuttavat ihmiskunnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi myös eräät luonnolliset tekijät. Tällaisia ovat tulivuorista purkautuvat kaasut ja auringon säteilyn eli auringon aktiivisuuden vaihtelut eri aikaväleillä. Tutkijat ovat päätyneet johtopäätökseen, jonka mukaan esiteollisena aikakautena ennen 1800-luvun puoliväliä, maapallon ilmakehän lämpötilavaihteluista 40-60 prosenttia voidaan selittää auringon aktiviteetilla. Loppu on ilmakehän omaa sisäsyntyistä heilahtelua.
Suomen keskilämpötila kohoaaKasvihuoneilmiön voimistumisesta huolimatta seuraava vuosikymmen saattaa olla Suomessa viileämpi ja runsaslumisempi kuin 1990-luku. Selityksenä on Suomen ilmaston suuri luontainen vaihtelu. Useampien vuosikymmenien aikana on kuitenkin odotettavissa, että 1900-luvun aikana havaittu lämpeneminen jatkuu entistä voimakkaampana.
Hiljattain päättyneen neljän eri tutkimuslaitoksen yhteisen FINSKEN-projektin aikana Ilmatieteen laitoksessa laadittujen ilmastoskenaarioiden mukaan Suomen keskilämpötila kohoaa vertailukauden 1961-1990 ja 2020-luvun välisenä aikana 1-3 astetta (°C). Arvioitu lämpeneminen on vuosisadan lopulle tultaessa 2-7 astetta (°C). Tämän voidaan odottaa ohentavan lumipeitettä ja lyhentävän lumipeiteaikaa. Ennakoitu ilmaston lämpeneminen muuttaa myös ilmastovyöhykkeiden nykyisiä esiintymisalueita. Kaikkein suurimpien päästöjen skenaariossa Suomi kuuluisi tämän vuosisadan loppupuolella suureksi osaksi ilmastovyöhykkeeseen, joka tällä hetkellä vallitsee Länsi- ja Keski-Euroopassa.
Ilmaston lämpiäminen pidentää kasvukautta keväisin ja syksyisin ja vähentää siten puiden pakkaskestävyyttä. Kevät- ja syyshallojen aiheuttama vaurioriski vaihtelee kuitenkin puulajista toiseen. Ilmastonmuutoksen ei kuitenkaan odoteta lisäävän merkittävästi hallavaurioiden riskiä. Puilla on kyky erottaa lopputalven leudot säät varsinaisesta keväästä ja kesästä ja välttää siten ennenaikainen kasvu ja sen aiheuttamat pakkasvauriot. Ilmastonmuutos voi lisätä metsien kasvua noin 40 prosenttia. Lehtipuiden osuus lisääntynee Etelä-Suomessa. Myös Pohjois-Suomessa lehtipuut valtaavat alaa, mutta myös mänty ja kuusi menestyvät nykyistä paremmin Pohjois-Suomessa.
Ilmansaasteet eivät tunne rajojaYläilmakehän otsonikadosta poiketen alailmakehässä liikenteen ja energiantuotannon päästöistä muodostuvan otsonin pitoisuudet saavuttavat ajoittain terveydelle ja kasvillisuudelle haitallisia tasoja. Otsonia muodostavat päästöt kasvoivat huomattavasti 1900-luvun aikana. Suurin kasvu ajoittuu 1950-1970-luvuille, jolloin talouskasvun myötä päästöt ja ilmakehän metaanipitoisuus kasvoivat tuntuvasti. Alkaneella vuosisadalla päästöt Kaukoidässä ja muualla etelän nopeasti kasvavilla alueilla tulevat vaikuttamaan koko ilmakehän koostumukseen merkittävästi. Tämä näkyy selvästi kaikissa Hallitusten välisen ilmastopaneelin kehitysvaihtoehdoissa. Haitallisen alailmakehän otsonin pitoisuudet tulevat kasvamaan, vaikka Euroopassa otsonia muodostavien yhdisteiden päästöjä tullaan jatkossakin rajoittamaan. Metsien otsonialtistuksen kriittinen taso ylittyy eteläisimmässä Suomessa kaikissa kehitysvaihtoehdoissa. Pohjois-Suomessakin kriittinen taso ylittyy niissä vaihtoehdoissa, joissa maailman kehitys perustuu materiaalisen tuotannon vahvaan kasvuun tai joissa energia tuotetaan pääosin fossiilisilla polttoaineilla. Päästöjen rajoittamisesta tulisi sopia maailmanlaajuisesti, koska pitoisuudet kohoavat kaikkialla, myös kaukana päästölähteistä. Näin voidaan torjua terveyteen, luontoon ja ilmaston lämpiämiseen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen merkittävimmät terveysvaikutukset ovat epäsuoria. Osa liittyy maatalous- ja elintarviketuotannon muutoksiin ja niistä seuraaviin pakolais- ja siirtolaisongelmiin sekä niiden seurauksiin, kuten huonon hygienian aiheuttamiin tautien lisääntymiseen. Ilmastonmuutos muuttaa hyttysten elinalueita, jolloin malaria ja muut samaan tapaan leviävät taudit voivat levitä uusille alueille. On tärkeää huomata, että ilmastonmuutos liittyy sellaisiin terveyteen liittyviin ympäristötekijöihin, joilla on myös muita terveysvaikutuksia. On arvioitu, että jopa 700 000 kuolemantapausta vuodessa olisi vältettävissä ilmansaasteita vähentämällä.
Lue lisää
Muuttuuko ilmastomme? - ja esitysten tiivistelmät
Tuleva ilmastomme WMO:n katsaus nykytietämykseen