Tiedote - Uutta tietoa puun polton päästöistä ja ilmanlaatuvaikutuksista Kuopion Kurkimäen t...

Puulämmityksen päästöistä ja niiden aiheuttamista ilmanlaatu- ja terveysvaikutuksista on saatu uutta tietoa laajassa usean tahon tutkimushankkeessa. Tutkimus toteutettiin Kuopion Kurkimäen pientaloalueella, missä puun poltto lisälämmönlähteenä on yleistä. Mittauksissa selvisi, että puun poltto näkyy erityisesti hiukkasten sisältämissä orgaanisissa yhdisteissä. Syöpävaarallisen bentseenin ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat asuinalueella selvästi korkeampia kuin tausta-asemalla.

Kuva: Harri Pietarila

Ilmatieteen laitos mittasi viime tammi-huhtikuussa ilmanlaatua Kurkimäen pientaloalueella, missä puun poltto lisälämmönlähteenä on yleistä. Asuinalueen pitoisuuksia verrattiin kauempana päästölähteistä sijaitsevan tausta-aseman tuloksiin. Mittauksissa selvisi, että puun poltto näkyy erityisesti hiukkasten sisältämissä orgaanisissa yhdisteissä. Syöpävaarallisen bentseenin ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat asuinalueella selvästi korkeampia kuin tausta-asemalla. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan puun pienpolton osuus Kurkimäen paikallisista bentseenilähteistä oli noin 70 %. Puun polton päästöt vaikuttivat myös pienhiukkasten lyhytaikaispitoisuuksiin. Pitoisuudet kohosivat erityisesti kylminä pakkasaamuina ja -iltoina, jolloin sääolosuhteet olivat päästöjen laimenemisen suhteen epäedulliset ja takkoja lämmitettiin runsaasti.

Kuopion yliopisto mittasi Kurkimäessä eri kiinteistöjen tulisijojen päästöjä todellisissa lämmitystilanteissa. Takkojen ja saunankiukaiden sytyttämisestä ja käyttämisestä mittausten aikana vastasivat niiden omistajat omien käyttötottumustensa mukaisesti. Hankkeessa tutkittiin laboratorio-olosuhteissa myös ns. hyvän ja huonon polton päästöjen eroja. Huonoilla polttotavoilla voidaan aiheuttaa jopa kuusinkertaiset pienhiukkaspäästöt ja kymmenkertaiset hiilivetypäästöt verrattuna hyvään polttoon.

Kurkimäkeläiset osallistuivat arvokkaalla panoksellaan tutkimukseen vastaamalla Työtehoseuran kyselyyn, jossa kartoitettiin muun muassa puun polton yleisyyttä alueella. Ilmanlaatumittausten aikana asukkaat pitivät kirjaa polttopuun käytöstään sekä osallistuivat päästömittauksiin.

Vuoden vaihteessa päättyvän Tekesin ja ympäristöministeriön rahoittaman PUPO-tutkimushankkeen toteuttivat yhteistyössä VTT, Kuopion yliopisto, Työtehoseura, Ilmatieteen laitos, KTL, Työterveyslaitos ja YTV. Tärkeässä roolissa tutkimuksessa olivat Kuopion Kurkimäen asukkaat.

PUPO-hankkeen tuloksia esitellään Kurkimäen koululla torstaina 2.11. klo 18 osoitteessa Kurkimäentie 455. Tilaisuudessa annetaan lisäksi vinkkejä tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen puunpolttoon.

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Harri Pietarila, puh. (09) 1929 5432harri.pietarila@fmi.fi