Tiedotearkisto: 2007

Sääpalvelut tuovat viisinkertaiset hyödyt yhteiskunnalle

2.4.2007 12:00

Sää- ja kelitietopalvelut tuottavat merkittäviä hyötyjä yhteiskunnalle. VTT:n Ilmatieteen laitoksen palveluista tekemän vaikuttavuustutkimuksen mukaan yksi palveluihin sijoitettu euro tuo joka vuosi takaisin viisi euroa.

Kuva: Antonin Halas

Sää- ja kelitietopalveluiden suurimpia hyötyjiä on liikenne: parantunut turvallisuus ja väylien kunnossapito sekä tehostunut logistiikka tuottavat joka vuosi yli 100 miljoonan euron hyödyt. Myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille sääpalvelut voivat tuottaa jopa 100 miljoonan euron vuosittaiset hyödyt kevyen liikenteen alueiden parantuneen talvihoidon ja liukastumistapaturmien vähenemisen myötä.

Talonrakennuksen ja kiinteistöhallinnan toimialan arvioidaan saavuttavan sääpalveluiden ansiosta vuosittain noin 10 miljoonan euron kustannussäästöt, samoihin lukuihin päästään energiantuotannossa. Sääpalveluiden hyötyjen arvioidaan olevan maataloudelle suuruusluokkaa 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Palveluja kehittämällä voidaan saada kymmenkertaiset hyödyt

VTT:n tutkimuksen mukaan yhteiskunnalle tulevia hyötyjä voidaan vielä lisätä merkittävästi palveluja kehittämällä. Tulevaisuudessa on mahdollista, että yksi säätietopalveluihin sijoitettu euro vuodessa tuo jopa kymmenen euron edestä erilaisia hyötyjä. Tämä edellyttää kuitenkin palveluiden kehittämistä, niiden saatavuuden ja käytettävyyden parantamista sekä viestintävälineiden kehittymistä. Myös tietoisuuden palveluiden hyödyistä tulee lisääntyä.

- Suomen säähavaintoverkosto on jo pitkälti rakennettu, joten erilaisiin palvelujärjestelmiin investoimalla ja niitä kehittämällä saadaan kohtuullisilla sijoituksilla erittäin suuret hyödyt, toteaa VTT:n erikoistutkija Pekka Leviäkangas.

- Suomen sää- ja kelitietopalvelut ovat maailman huippuluokkaa. Niiden kehittäminen tuo myös uusia laite-, järjestelmä- ja osaamisvientimahdollisuuksia meteorologisille ja hydrologisille palveluyrityksille ja laitevalmistajille, Leviäkangas sanoo.

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmä arvioitiin hyödylliseksi

VTT:n tutkimuksen mukaan pitkään suunnitteilla olleelle luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmälle on tarvetta sekä kotimaassa että ulkomailla tapahtuvien onnettomuustilanteiden ennakoinnissa ja hallinnassa.

Asiantuntija-arvioiden mukaan luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän avulla voitaisiin merkittävästi vähentää onnettomuuden jälkihoitokustannuksia. Kotimaassa tapahtuvissa onnettomuuksissa säästöjä saadaan aikaiseksi ajantasaisten tilannekuvien ja nopeiden onnettomuuden torjuntatoimien avulla. Säästö olisi tutkimuksen mukaan jo yhdessä laajassa myrskytilanteessa tai meritulvassa yhteiskunnalle kymmeniä miljoonia euroja.

Vuonna 2004 tapahtuneen tsunamin kaltaisissa luonnononnettomuuksissa, nopeilla toimilla voidaan usein välttää jopa kymmeniä kuolemantapauksia ja vähentää jälkihoidosta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi järjestelmä mahdollistaisi onnettomuuden jalkoihin jääneiden kansalaisten tavoittamisen ja kokoamisen evakuointipisteisiin.

- LUOVA sai kehitysvaiheessa kaikkien tahojen vahvan tuen, mutta sen rahoitus on kuitenkin valtionhallinnon monimutkaisessa koneistossa jäänyt toistaiseksi toteutumatta. VTT:n selvityksen myötä on nyt saatu entistä selvempi kuva LUOVA:n tarpeellisuudesta - tai suorastaan välttämättömyydestä tälle yhteiskunnalle, korostaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Pekka Plathan.

VTT arvioi Ilmatieteen laitoksen palveluiden vaikuttavuuden yhteiskunnassa mm. liikenteen ja logistiikan, talonrakennuksen ja kiinteistönhallinnan, energian tuotannon sekä maatalouden osalta. Arviointi painottuu sosioekonomisiin vaikutuksiin. Hanke on osa laajempaa vuosina 2006-2007 tehtävää EVASERVE-tutkimushanketta, jossa kehitetään tietopalvelujen arviointimenetelmiä ja -työkaluja. T&K-osaamiseen perustuvaa arviointityökalua hyödynnetään käyttäjille tarpeellisten ja yhteiskunnalle hyödyllisten palvelujen kehittämisessä sekä apuvälineenä palveluntuottajien tuotekehityksessä.

Lisätietoja:

Sääpalveluiden arviointihankkeen tausta ja tavoitteet: pääjohtaja Pekka Plathan, Ilmatieteen laitos, puh. (09) 1929 2200

Ilmatieteen laitoksen sääpalveluiden hyödyt ja arvo yhteiskunnalle: erikoistutkija Pekka Leviäkangas, VTT, puh. 020 722 2058

EVASERVE-hanke: erikoistutkija Raine Hautala, VTT, puh. 020 722 5872

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän (LUOVA) mahdollisuudet ja arvo yhteiskunnalle: tutkija Riitta Molarius, VTT, puh. 020 722 3480