Tutkimus: ilmastonmuutos pidentää termisiä kesiä ja lyhentää talvia

Samalla terminen kevät ja syksy pidentyvät etelässä jonkin verran. Pohjoisessa välivuodenaikojen pituudet säilyvät suunnilleen entisellään.

Suomen ilmastovyöhykkeellä termiseksi kesäksi luetaan se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli 10 astetta. Vastaavasti termiseen talven aikana keskilämpötilat ovat pakkasella.

Termiset talvet harvinaistuvat Lounais-Suomessa

Mallitulosten perusteella tutkimuksessa arvioitiin myös tavallisuudesta poikkeavien vuodenaikojen esiintymisen todennäköisyyksiä. Tutkimuksen mukaan tämän vuosisadan puolivälin tienoilla terminen talvi jäisi lounaisimmassa Suomessa tulematta useammin kuin joka kolmas vuosi.

Hyvin pitkiä, eli yli 20 vuorokautta 1900-luvun loppuvuosikymmenten keskiarvoa pidempiä, kesiä esiintyisi vuosisadan puolivälissä noin kahtena vuotena kolmesta. Aikaisten keväiden, jolloin termisen kevään alku on vähintään 10 vuorokautta etuajassa, ennustettu todennäköisyys on samaa luokkaa.

Muutoksen voimakkuus riippuu kasvihuonekaasujen päästöistä

Tutkimus perustui 23 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tuloksiin. Malliajojen pohjana käytetiin RCP4.5-kasvihuonekaasuskenaariota. Skenaarion mukaan maapallon keskilämpötila kohoaisi noin kahdella asteella teollistumista edeltävästä ajasta tämän vuosisadan puoliväliin.

"Tuloksia tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että ennustettu ilmaston muutos poikkeaa jonkin verran eri mallien välillä. Näin ollen jotkin mallit ennustavat vieläkin voimakkaampia muutoksia termisissä vuodenajoissa, toiset taas vähäisempiä", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja.

Muutoksen voimakkuuteen vaikuttaa myös kasvihuonekaasujen päästöjen määrä. Jos maapallon lämpeneminen saataisiin pysähdytettyä esimerkiksi puoleentoista asteeseen, jäisivät myös termisten vuodenaikojen muutokset Suomessa vähäisemmiksi.

Ongelmia hylkeille, metsureille ja matkailukeskuksille

Vuodenaikojen muutoksilla on vaikutuksia ihmisille ja luonnolle. Termisen talven lyhentyminen vähentää lumia ja vesistöjen jäitä varsinkin Etelä-Suomessa. Saimaanhylkeet rakentavat pesänsä järvien jäälle, joten heikkojäisten talvien yleistyminen vaikeuttaa niiden lisääntymistä.

Roudan niukentuessa puunkorjuu metsistä vaikeutuu, sillä sula maa ei kanna koneita niin kuin jäinen. Hiihtomatkailukausi lyhentyy, ja kesällä metsäpaloja pystyy esiintymään entistä pidemmän aikaa.

Keväiden liiallinen aikaistuminen saattaa sekoittaa muuttolintujen aikatauluja. Toisaalta kesien pidentyminen lyhentää rakennusten lämmityskautta ja edistää runsaasti lämpöä vaativien kasvien viljelyä entistä pohjoisempana.

Lisätietoja:

tutkija Kimmo Ruosteenoja, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 4128, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi

Tutkimusartikkeli on julkaistu International Journal of Climatology -lehden verkkoversiossa 14.1.2020. Tutkimus on vapaasti luettavissa ilman lisenssiä osoitteessa https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/joc.6466.

Kirjallisuusviite: Ruosteenoja, K., T. Markkanen and J. Räisänen, 2020: Thermal seasons in northern Europe in projected future climate. International Journal of Climatology. DOI: 10.1002/joc.6466.