Tiedote - Suomen kaupunkien ilmanlaatu parantunut

Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen kaupunkien hengitysilma on puhdistunut kuluneella vuosikymmenellä. Perinteisiä saasteita, kuten rikkidioksidia, typen oksideja, hiilimonoksidia ja haisevia rikkiyhdisteitä on ilmassa nykyään selvästi vähemmän kuin 1990-luvun puolivälissä. Keväisin vaivaavan katupölyn vähentämisessä ei kuitenkaan ole onnistuttu vastaavalla tavalla.

Kuva: Eija Vallinheimo

Kaupunki-ilman laatua on parantanut liikenteen pakokaasujen puhdistuminen katalysaattoriautojen myötä. Typenoksidien pitoisuudet kaupunki-ilmassa ovat laskeneet keskimäärin 40 prosentilla kymmenessä vuodessa ja hiilimonoksidin pitoisuudet ovat puoliintuneet. Suurimpien kaupunkien keskusta-alueilla typpidioksidipitoisuudet ovat kuitenkin vieläkin varsin lähellä vuodelle 2010 asetettua raja-arvoa. Tulevien vuosien ilmanlaatukehitykseen tulee vaikuttamaan dieselautojen jyrkästi kasvanut myyntiosuus ja niiden päästömääriä sääntelevät uudet eurostandardit ja tekniikat.

Katupölyongelma vaivana edelleen keväisinLiikenteen aiheuttaman keväisen katupölyongelman torjumisessa ei ole kuitenkaan edistytty. Valtaosalla ilmanlaadun mittausasemia katupölyn määrä on pysynyt samalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Keskimäärin asemilla on kuusi vaikeaa katupölypäivää vuodessa.

Happamoitumista aiheuttavan rikkidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet edelleen. Monilla metsä- ja metalliteollisuuspaikkakunnilla keskimääräiset rikkidioksidipitoisuudet lähestyvät jo taustapitoisuustasoja. Myös pienhiukkasmuodossa kaukokulkeutuvan rikin (sulfaatin) pitoisuudet ovat laskeneet. Myönteistä vaikutusta on ilmeisesti myös rajantakaisten lähialueiden rikkidioksidipäästöjen vähenemisellä. Myös selluteollisuuden hajurikkihaitat ovat vähentyneet. Keskimäärin haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet ovat laskeneet peräti 70 prosenttia 1990-luvun puolivälistä.

Kaukokulkeutuvan otsonin määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. Tausta-alueilla eli metsissä ja maaseudulla kohonneet otsonipitoisuudet ovat globaali ilmanlaatuongelma, jonka ratkaisu vaatii maailmanlaajuisia päästövähennyksiä.

Ilmatieteen laitoksen tekemässä tutkimuksessa analysoitiin yli 120 pitkäkestoista ilmanlaadun mittaussarjaa 41 mittausasemalta eri puolilla Suomea. Tutkimusta esitellään 34. Ilmansuojelupäivillä Lappeenrannassa 18. elokuuta.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Pia Anttila, puh. (09) 1929 5410, pia.anttila@fmi.fi

Oman paikkakuntasi ilmanlaadun kehitykseen voi tutustua ilmanlaatuportaalissa osoitteessa: http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/tietosivut/trendit.html