Tiedote 1.3.2010

Tiedote - Luminen ja kylmä talvi vaikuttanut yhteiskunnan toimintoihin

Pitkä pakkasjakso ja paikoin harvinaisen runsas lumipeite ovat leimanneet kuluvaa talvea. Tämä talvi on osoittanut, että sääolosuhteet vaikuttavat voimakkaasti yhteiskuntaan ja erityisesti kaikkien liikennemuotojen sujuvuuteen ja turvallisuuteen.

Kuva: Antonin Halas

Ilmatieteen laitoksen Sää ja turvallisuus -palveluiden johtaja Juhani Damski muistuttaa, että viime vuosina yhteiskunnan sääherkkyys on kasvanut ja kasvaa edelleen.- Yhteiskunnan teknistyminen ja digitalisoituminen sekä kasvaneet logistiikka- ja nopeustarpeet tekevät yhteiskunnasta koko ajan sääherkemmän, Juhani Damski sanoo.

Ilmatieteen laitoksen mukaan talven 2009-2010 suurin syyllinen ongelmiin on ollut harvinaisen pitkä pakkasjakso eli suojasäiden puute. Pakkaslumi on pöllynnyt ja kinostunut useiden viikkojen ajan ja aiheuttanut mm. haasteita raideliikenteen vaihteille sekä tieliikenteessä.

- Yksikin suojasääpäivä olisi muuttanut tilanteen huomattavasti helpommaksi, kuten kuluvana viikonloppuna nähtiin. Suojan myötä sääolosuhteet tuovat myös uusia haasteita, kuten liukkauden.

- Meriliikenteen haasteet on aiheuttanut pitkälti tuuli. Se ahtoi jäät Suomenlahdella Suomen puolelle ja aiheutti näin jääkenttään voimakasta puristusta, Juhani Damski kuvaa.Pakkasjakso harvinaisen pitkäLämpötila pysytteli talvella 2009 - 2010 nollan alapuolella yhtäjaksoisesti harvinaisen pitkään. Suurimmassa osassa maata pakkasjakso ylsi kolmen pisimmän joukkoon sitten talven 1960 - 61.Talvikuukausien eli joulukuusta helmikuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila olikin koko maassa tavanomaista alempi. Ilmatieteen laitoksen mukaan suuressa osassa maan etelä- ja keskiosaa oli yli neljä astetta tavanomaista kylmempää. Länsirannikolla ja Lapissa poikkeama oli noin kaksi astetta. Keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan ja lounaissaariston runsaasta -7 asteesta maan itä- ja pohjoisosan noin -14 asteeseen. Talvi oli suurimmassa osassa maata kylmin sitten talven 1986-1987. Kuitenkin Lapissa ovat myös talvet 2002-2003 ja 1997-1998 olleet kylmempiä kuin kulunut talvi. Keskimäärin ottaen näin kylmä talvi toistuu maan etelä- ja keskiosassa kerran 5 - 8 vuodessa. Ilmastonmuutoksen myötä näin kylmät talvet harvinaistuvat.

Lunta helmikuun lopussa paikoin harvinaisen paljonLunta oli helmikuun alussa pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa ja Länsi-Lapissa yleisesti yli puoli metriä, mutta maan itäosassa lunta oli tavanomaista vähemmän. Kuukauden aikana lumipeite kasvoi varsinkin maan itäosassa, jossa kasvu oli paikoin yli 30 cm. Kuukauden lopussa lunta olikin lähes koko maassa yli puoli metriä. Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Koillismaalla ja Keski-Lapissa lunta oli monin paikoin yli 70 senttimetriä. Erityisesti Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa oli lunta harvinaisen runsaasti.

Helmikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi. Kuukauden keskilämpötila oli maan etelä- ja länsiosassa -7...-12, maan keski- ja itäosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa -12...-16 sekä Lapissa yleensä -16...-18 astetta. Lukemat ovat suurimmassa osassa maata yli neljä astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Koko maan keskilämpötila oli -13,6 astetta, kun pitkäaikainen keskiarvo on-9,5 astetta. Keskimäärin ottaen näin kylmä helmikuu toistuu noin joka viides vuosi. Viimeksi kylmempi helmikuu on koettu vuonna 2007.

Kuukauden ja samalla koko talven alin lämpötila oli -41,3 astetta, ja se mitattiin Kuhmon Kalliojoella 20. helmikuuta. Sitä ennen lämpötila oli laskenut maassamme -40 asteen alapuolelle viimeksi tammikuussa 2006.

Kuukauden aikana satoi eniten maan itäosassa, Kainuussa ja Koillismaalla, jossa sadetta kertyi yli 40 millimetriä, paikoin yli 60 millimetriä. Niukimmille sateille jäätiin länsirannikolla, Pohjanmaalla sekä Länsi- ja Pohjois-Lapissa, jossa sademäärä jäi alle 30 millin, Länsi-Lapissa jopa alle 20 millin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna eniten satoi maan itäosassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, jossa sadetta kertyi paikoin puolitoistakertainen määrä tavanomaisen nähden. Sen sijaan maan läntisimmässä osassa ja suurimmassa osassa Lappia satoi tavanomaista vähemmän, Lapissa paikoin alle puolet tavanomaisesta. Havaintoasemista runsassateisin oli Savonlinnan Savonranta, jossa sadetta kertyi kuukauden aikana 74 millimetriä. Suurin vuorokautinen sademäärä oli 19,7 millimetriä, ja se mitattiin Kangasniemen kirkonkylässä 1. päivänä.

Lue lisää:Talven 2009-2010 sääseurantaHelmikuun säätilastoistaLumitilastot

Lumen vesiarvot ja lumikuormat / Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot:

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (3,01 e/min+pvm)Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,95 e/min + pvm)

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä

Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotteet/rss.