Polaaripyörteen ennätyksellinen otsonikato havaittiin myös Suomen yllä

Otsonikato pohjoisten leveyspiirien stratosfäärissä on tänä talvena ollut poikkeuksellisen voimakas. Lähipäivien aikana erityisen vähäotsoninen polaaripyörre liikkuu Suomen yllä. Niukan otsonin vuoksi UV-säteily on Suomessa viikonlopun aikana tavanomaista voimakkaampaa.

Torstaina 2. huhtikuuta Sodankylässä tehdyssä luotauksessa on havaittu ennätyssuuri otsonikato noin 18 kilometrin korkeudella. Tilanne on samankaltainen kuin Marambion mittausasemalla Etelämantereella havaitaan keväisen otsoniaukon aikaan.

"Ensimmäistä kertaa pitkän havaintohistorian aikana Sodankylässä on havaittu Etelämantereen kaltainen otsonikato. Stratosfäärissä, noin 18 kilometrin korkeudella on jopa 90 prosenttia vähemmän otsonia kuin normaalisti", Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Rigel Kivi kertoo.

Pohjois-Suomessa 2.4. havaittu kokonaisotsoni oli 271 Dobsonin yksikköä (DU)*. Normaalisti se on 416 DU. Helsingissä havaittiin samana päivänä 343 DU, mutta otsonimäärä pienenee myös Etelä-Suomessa viikonlopun aikana.

"Ilmakehän kokonaisotsonin pitäisi olla pohjoisilla alueilla tähän aikaan vuodesta suurimmillaan stratosfäärin kiertoliikkeestä johtuen. Tänä talvena kokonaisotsoni on kuitenkin pysytellyt lähes samana marraskuun puolivälistä alkaen", toteaa Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Leif Backman.

Sodankylässä tehty otsoniluotaus 2.4.2020. Sininen viiva on huhtikuun luotausten keskiarvo ajalta 1989–2001. 2.4.2020 luotaus on tehty polaaripyörteen sisällä. Havaittu kokonaisotsonin määrä on 271 Dobsonin yksikköä, tavanomainen kokonaisotsonin määrä samana päivänä olisi 416 Dobsonin yksikköä. Suurin otsonikato on havaittu noin 17,5 kilometrin korkeudella. Ilmatieteen laitos.

Ohut otsonikerros voimistaa UV-säteilyä

Otsonikerros on lähipäivinä normaalia ohuempi koko maassa. Pilvisyydestä riippuen UV-indeksi voi nousta Etelä-Suomessa noin kolmeen. Tavanomaisesti kolmen ylittäviä UV-indeksejä mitataan Suomessa toukokuun alusta alkaen. UV-säteilyltä on syytä suojautua, kun UV-indeksi on 3 tai korkeampi.

Pohjois-Suomessa UV-indeksit ovat viikonloppuna hiukan matalampia, mutta UV-säteilyn määrää voimistaa otsonikerroksen ohuuden lisäksi maanpinnan lumipeite.

"Lumi heijastaa voimakkaasti UV-säteilyä, ja aurinkolasit on hyvä muistaa ottaa mukaan lumisilla alueilla ulkoillessa", muistuttaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.

Poikkeuksellisen kylmä stratosfääri voimisti otsonikatoa

Poikkeuksellinen otsonitilanne on kehittynyt arktisella alueella kahden tekijän yhteisvaikutuksesta: hitaasta kiertoliikkeestä stratosfäärissä ja voimakkaasta otsonikadosta. Kiertoliike on tuonut normaalia vähemmän otsonia, ja polaaripyörteen kylmissä oloissa on esiintynyt poikkeuksellisen runsaasti polaaristratosfääripilviä, jotka aiheuttavat otsonikatoa muuntamalla stratosfäärissä esiintyvän kloorin aktiiviseen muotoon. Myös Suomessa nähtiin marras-helmikuussa usein polaaristratosfääripilviä.

"Lisääntynyt auringonvalo kiihdytti otsonikatoa helmi-maaliskuussa. Nyt otsonikato on pysähtynyt, kun polaaripyörre on lämmennyt, ja polaaristratosfääripilviä ei enää juurikaan esiinny", sanoo Leif Backman.

Pitkällä aikavälillä otsonikerros on toipumassa. Otsonia tuhoavien aineiden pitoisuudet ovat ilmakehässä kuitenkin toistaiseksi niin korkeita, että merkittävää otsonikatoa voi syntyä, jos olosuhteet ovat kuluneen talven tapaan sille suotuisia.

Arktisen alueen otsonia seurataan kansainvälisessä yhteistyössä

Talven aikana arktista otsonikatoa on seurattu kansainvälisessä havaintokampanjassa, johon myös Ilmatieteen laitoksen Sodankylän asema osallistuu. Kampanjassa otsonipitoisuus mitataan samassa ilmamassassa kahden tai useamman mittausaseman yllä otsoniluotaimella. Havaitun otsonimuutoksen avulla saadaan tarkempaa tietoa otsonikadosta.

Ilmatieteen laitoksen Sodankylän asemalla lisäksi käytössä SAOZ-spektrometri, joka mittaa otsonin kokonaismäärää päivittäin. Lisäksi Brewer-spektroradiometri mittaa kokonaisotsonia ja UV-säteilyä Helsingissä ja Sodankylässä. Ilmatieteen laitoksen UV-indeksin mittausverkostoon kuuluu yhteensä seitsemän mittausasemaa.

Otsoniluotaus Sodankylässä. Kuva: Rigel Kivi.

Lisätietoja:

erikoistutkija Leif Backman, Ilmatieteen laitos, p. 050 405 0752, leif.backman@fmi.fi (otsonitilanne)

erikoistutkija Rigel Kivi, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2728, rigel.kivi@fmi.fi (otsonitilanne)

tutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2723, kaisa.lakkala@fmi.fi (UV-säteily)

Suomessa mitattuja UV-indeksejä ja UV-indeksiennustetta voi seurata Ilmatieteen laitoksen verkkosivustolla

Lisätietoa kuluneen talven otsonitilanteesta Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa (24.1.2020): Arktisessa stratosfäärissä on normaalia vähemmän otsonia – Suomessa havaittu talven aikana runsaasti hohtavia helmiäispilviä

*Otsonimäärää mitattaessa käytetään yleensä Dobsonin yksikköä (Dobson Unit, DU). Esimerkiksi kolme sataa Dobsonin yksikköä tarkoittaa, että maanpintaan tuotuna otsonikerroksen paksuus olisi 3 mm.