Ennätyksellisen vähäjäinen mutta tavanomaista pidempi jäätalvi on ohi

Jäätalvi 2019–20 alkoi noin viikkoa tavanomaista aikaisemmin, kun jo marraskuun alussa Perämeren pohjoisimmissa sisälahdissa esiintyi jäätä. Perämeren alueella marraskuu oli hiukan tavanomaista kylmempi ja tuolloin näytti siltä, että talvesta voisi tulla jopa ankara.

"Varsinaiset talvikuukaudet olivat kuitenkin selvästi tavanomaista lauhempia, eikä jään määrä päässyt kunnolla lisääntymään. Varsinkin eteläiset merialueemme olivat lähes jäättömiä koko talven", toteaa Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.

Talven laajin jäätilanne saavutettiin maaliskuun 5. päivänä, jolloin jäätä esiintyi 37 000 km²:n kokoisella alueella. Tämä on pienin jäällisen alueen maksimilaajuus tilastojen valossa. Jäätä oli tuolloin lähinnä Perämerellä: Vaasan saaristossa 10–20 senttimetriä paksua kiintojäätä sekä ohutta tasaista jäätä, Selkämeren rannikon sisälahdissa puolestaan uutta jäätä. Suomenlahdella jäätä oli Porvoosta itään sisälahtien rannoilla, Viipurinlahdella ja Pietarin edustalla.

Tähän mennessä edellinen pienin jäällisen alueen maksimilaajuus koettiin talvella 2008, jolloin maaliskuun 24. päivänä jäällisen alueen laajuus oli 49 000 km². Myös talvi 2015 oli vähäjäinen: tuolloin maksimi, 51 000 km², koettiin jo tammikuun 23. päivänä.

"Tässä talvessa erikoista oli se, että Suomenlahdella oli hyvin vähän jäätä. Suomen alueilla oli vain muutaman pakkasyön jälkeen ohutta jäätä sisälahdissa. Vähätkin jäät katosivat maaliskuun lopussa, ja huhtikuun alkaessa Suomenlahti oli jäätön. Tätä ei ole tapahtunut koskaan aiemmin näin varhain", Jouni Vainio korostaa.

Taakse jäänyt talvi on tilastoissa kolmas talvi, jolloin Perämeri ei jäätynyt kauttaaltaan. Edellisen kerran näin kävi talvella 2015, ja sitä ennen vuonna 1930. Talvi 1930 aloitti kymmenen vuoden vähäjäisen jakson, joka päättyi talvisodan paukkupakkasiin. Kymmenvuotisjakso 1930–1939 on toistaiseksi ollut jäällisen alan laajuudella mitattuna kaikkein vähäjäisin.

Jäiden sulaminen oli hidasta viileän kevään vuoksi

Toukokuun alkupuoli oli tavanomaista viileämpi, ja jäiden sulaminen oli hidasta. Viimeinen jäänmurtaja palasi avustustöistä Helsinkiin toukokuun 12. päivänä, mikä päätti jäänmurtokauden. Perämeren jäät sinnittelivät sen jälkeen vielä kaksi viikkoa, ja viimeiset jäät sulivat Tornion edustalta toukokuun 26. päivä, noin kaksi viikkoa keskimääräistä myöhemmin.

"Vaikka jäätalvi oli hyvin vähäjäinen ja lähes kaikilla merialueilla ennätyksellisen lyhyt, Perämeren pohjoisosassa talvi oli kolmisen viikkoa keskimääräistä pitempi", Jouni Vainio sanoo.

Ilmatieteen laitos julkaisee tänään talvikauden viimeisen jääkartan. Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun toiminta alkaa loka-marraskuun vaihteessa, ja viimeiset jäätiedotukset annetaan yleensä toukokuun loppupuolella.

Lisätietoja:

Jääasiantuntija Jouni Vainio, Ilmatieteen laitos, puh. 041 501 5359, jouni.vainio@fmi.fi

Jääkartta Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla