Kesällä rakeita satoi tavanomaista vähemmän
Kuva: AdobeStock.Suuria eli halkaisijaltaan vähintään kahden senttimetrin kokoisia rakeita havaittiin yhdeksänä päivänä huhtikuun puolivälin ja heinäkuun 18. päivän välillä.
Suurimmat havaitut rakeet olivat tällä raekaudella 3 senttimetrin kokoisia, ja ne havaittiin Pieksämäen lähellä 20. kesäkuuta. Jättirakeita eli halkaisijaltaan vähintään viisisenttisiä rakeita ei tänä kesänä havaittu lainkaan.
Kesän alun viipyminen, alkukesän kuivuus sekä loppukesän sateisuus rajoittivat raepäiviä
Raekausi otti kunnon varaslähdön jo huhtikuun 12. päivänä lämpimän sääjakson aikana. Silloin Satakunnassa ukkosti ja satoi 15–20 millimetrin kokoisia jäärakeita. Näin kookkaat jäärakeet keskellä kevättä ovat harvinaisia.
Etenkin touko- ja kesäkuun alut olivat koleita ja kuivia eikä rakeita havaittu kuukausien alkupuolilla lainkaan. Toukokuun kovimmat raepäivät osuivat 23. ja 26. päiviin, kun pääkaupunkiseudulla ja Oulun tienoilla kehittyi voimakkaita ukkoskuuroja. Niiden yhteydessä satoi paikoin 2 senttimetrin kokoisia rakeita.
Kesä alkoi Pohjolassa pysyvämmin vasta kesäkuun 10. päivän tienoilla ilmamassojen lämmetessä. Juhannusviikosta eteenpäin rakeita satoi etenkin idässä ja pohjoisessa useana päivänä peräkkäin.
”Heinä-elokuun runsaat sateet sekä Pohjolan lukuisat syvät matalapaineet kesän aikana eivät suosineet raesateita tai voimakkaita nousuvirtauksia”, kertoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.
Naapurivaltioiden raekuurot eivät yltäneet Suomen puolelle
Kahteen otteeseen Suomen lähialueilla liikkui hyvinkin voimakkaita ukkosia. Elokuun 7. ja 8. päivinä rajuilmat Baltiassa sekä Ruotsissa ja Norjassa aiheuttivat runsaasti vahinkoa. Pääosa vahingoista oli rankkasateiden aiheuttamia äkkitulvia, mutta Latviassa ja Virossa satoi myös jättirakeita. Saarenmaalla sataneet 8 senttimetrin kokoiset rakeet olivat samalla suurimmat havaitut rakeet Virossa. Suomeen nämä rajuilmat eivät yltäneet.
Myös syyskuun 2. päivä Suomussalmen ja Kuusamon korkeudella itärajan takana liikkui voimakas raekuuro pohjoiseen, mutta se ei yltänyt Suomen puolelle.
”Raetuotteen perusteella rakeiden maksimikoko olisi voinut olla 4–5 senttimetrin luokkaa”, Jari Tuovinen arvioi. Raetuote on säätutkaan perustuva apuväline raekuurojen havainnointiin ja seurantaan. Se pystyy erottamaan vettä satavat kuuropilvet rakeita satavista kuuropilvistä. Myös rakeiden kokoluokan arviointi on raetuotteen avulla mahdollista.
Syys-lokakuussa rakeita satoi vielä yhteensä kuutena päivänä ennen kuin kolea pohjoinen ilmavirtaus levittäytyi laajemmin koko maahan lokakuun puolivälissä ja päätti raekauden.
Lisätietoja:
Meteorologi Jari Tuovinen, Ilmatieteen laitos, jari.tuovinen@fmi.fi