Sylvia-myrsky aiheutti vahinkoa varsinkin Länsi-Suomessa
Kuva: Roope Tervo.Paljon huomiota jo ennakkoon saanut, Sylviaksi nimetty myrsky pyyhkäisi Suomen yli tiistaina 8. elokuuta. Nopeimmillaan tuuli puhalsi puuskissa merellä 30,9 m/s (Lemland Nyhamn) ja maa-alueella 23,1 m/s (Pori lentoasema). Nopein keskituuli mitattiin Hanko Russarössä, 23,5 m/s.
Salamointi jäi vaatimattomaksi: maasalamoita havaittiin eilen koko maassa noin 1 700 kappaletta.
Erityisesti Länsi-Suomessa, Helsinki-Vaasa-linjan länsipuolella, Sylvia-myrsky aiheutti noin 1 300 pelastustoimen tehtävää. Sähköt olivat poikki pahimmillaan noin 50 000 asiakkaalta.
"Aivan joka kesä ei Suomessa tavata yhtä paljon tuhoja aiheuttavia sääilmiöitä kuin Sylvia-myrsky", sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen.
Sylvia-myrsky on verrattavissa esimerkiksi Vieno-myrskyyn kesäkuussa 2021, jolloin pelastustoimella oli noin 600 tehtävää.
Jo maanantai-iltana 7. elokuuta pitkin lounaisrannikkoa mitattiin yli 25 metriin sekunnissa yltäneitä puuskia, jotka liittyivät Viron yllä syntyneeseen ukkosjärjestelmään. Pohjoisimmat maa-alueiden myrskypuuskat eli yli 21 m/s puhaltavat puuskat osuivat Keski-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Kaskisen sääasemalla satoi varhain maanantaina tunnissa 54,1 millimetriä, joka on kuluvan kesän korkein tuntisademäärä ja jota voidaan pitää harvinaisen suurena.
Olosuhteet eivät suosineet ukkosten syntyä
Ensimmäiset merkit mahdollisesta vaarallisesta säärintamasta näkyivät ennustemalleissa jo heinä-elokuun taitteessa, eli tyypillistä tilannetta aikaisemmin. Aluksi tilanne näytti hyvin vakavalta – oppikirjaesimerkiltä vaarallisesta syvästä kosteasta konvektiosta, jossa muodostuisi voimakkaita ja pitkäkestoisia ukkospilvijärjestelmiä.
"Jos alkuperäinen ennuste olisi toteutunut, olisi Suomeen voinut rantautua sääilmiö, joita meillä nähdään vain muutamia kertoja vuosikymmenessä", Ilmatieteen laitoksen meteorologi Sini Jääskeläinen sanoo.
Maanantaiksi Etelä-Suomeen ennustettu rajuilma ei kuitenkaan lopulta toteutunut, koska olosuhteet eivät suosineet ukkosten syntyä. Viikonlopun ennusteissa matalapaineen keskus, jonka kylmään rintamaan rajuilmat olisivat liittyneet, liikahti hieman länteen päin. Lisäksi kylmän rintaman ajoitus viivästyi alkuperäisestä. Nämä kaksi asiaa vaikuttivat ratkaisevasti siihen, että etelään ennustettua rajuilmaa ei päässyt syntymään.
Lopulta syvenevä matalapaine muodostui odotettua etelämmäksi, jolloin rajuilmat ohjautuivat Baltiasta Keski-Ruotsiin ja Etelä-Norjaan.
Myrsky vai rajuilma?
Tilannetta ja sen kehittymistä seurattiin alusta asti tarkkaan Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksessä.
"Rajuilmojen ennustaminen on haastavaa kokeneellekin meteorologille. Säämallit eivät ole täydellisiä, ja rajuilmojen muodostumiseen vaadittavien ainesosien pitää osua yhteen täydellisesti, jotta tilanne toteutuu. Epävarmuuksia on paljon, kun ennustetaan ukkosten kaltaisia pienialaisia ja paikallisia ilmiöitä", valottaa meteorologi Jari Tuovinen ennustamisen haasteita.
Suomeen ennustettiin aluksi rajuilmaa ja rintaman jälkipuolella voimakkaan matalapaineen yhteydessä myrskypuuskia. Samassa tilanteessa oli aineksia siis sekä rajuilmalle että myrskylle.
Rajuilma tarkoittaa ilmiötä, jossa ukkospilviin liittyy voimakkaita ja lyhytkestoisia ukkospuuskia. Rajuilmoihin voi liittyä myös voimakasta salamointia ja lyhytkestoista rankkasadetta sekä suuria rakeita. Rajuilmoja esiintyy Suomessa vain kesäaikaan.
Myrskyssä on kyse voimakkaasta matalapaineen alueesta, johon liittyy laaja-alaisia ja pitkäkestoisia voimakkaita tuulia. Myrskyssä tuulen keskinopeus on vähintään 21 m/s. Suomessa myrskyjä esiintyy todennäköisimmin loppusyksystä tai talvella.
Ilmatieteen laitos nimeää myrskyt
Jos myrsky on voimakas tai rajuilman odotetaan aiheuttavan maa-alueilla merkittäviä vahinkoja, Ilmatieteen laitoksen meteorologit nimeävät myrskyn tai rajuilman Yliopiston Almanakan nimipäiväkalenterin mukaan. Nimeksi valitaan kalenterista ensimmäinen käyttämätön nimi. Jos nimi on käytetty tai kalenterissa ei ole kyseisen päivän kohdalla kuin yksi nimi, voidaan ottaa käyttöön nimen lisäksi järjestysnumero tai vuosiluku.
Ilmatieteen laitos nimeää myrskyn tai rajuilman tyypillisesti silloin, kun myrskytuulista tai -tuhoista on jo saatu havaintoja. Pienialaisia myräköitä ei nimetä: vaikutusten tulee olla laajat tai merkittävät. Myrsky tai rajuilma nimetään, jotta vaarallinen sääilmiö saa tarvittavan huomioarvon.
Lisätietoja:
Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)