Suurista rakeista havaintoja tänä kesänä 15 päivänä
Viime kesänä havaittiin rakeita keskimääräistä enemmän. Huhtikuun 19. päivän ja lokakuun 3. päivän välisenä aikana raetapauksia havaittiin yhteensä 433 kappaletta, kun kesällä 2015 tapausmäärä jäi reiluun 300. Raesateet painottuivat maan itä- ja pohjoisosaan. Lumiraetapauksia ei kirjata ylös, koska ne poikkeavat monin tavoin jäärakeista, esiintyvät ennen kesän alkua tai myöhemmin syksyllä eivätkä aiheuta vahinkoa. Kaikki esitetyt luvut kuvaavat siis vain jääraetapauksia ja päiviä, jolloin jäärakeita on satanut.
Suurimmat rakeet halkaisijaltaan biljardipallon kokoisia
Suuria eli halkaisijaltaan vähintään kahden senttimetrin kokoisia rakeita havaittiin 5.6.–12.8. välisenä aikana 15 eri päivänä. Osa rakeista aiheutti paikallisesti pieniä vahinkoja. Suurimmat havaitut rakeet olivat kuuden senttimetrin kokoisia ja ne mitattiin Kiimingin Alakylässä, 17. heinäkuuta. Pienempiä, 3–4 senttimetrin eli noin pingispallon kokoisia rakeita havaittiin myös mm. Lieksassa, Kiteellä, Rovaniemellä, Puolangassa sekä Kokkolassa.
"Rakeita satoi tasaisesti heti kesäkuun alusta alkaen aina elokuun puoliväliin asti. Mitään pitkiä rakeettomia taukoja ei tänä kesänä syntynyt. Kesään osui myös useampi viileämpi jakso, jolloin ilmakehän nollaraja laski rakeille suotuisalle tasolle. Nollarajan ollessa alhaalla olosuhteet ovat hyvät isoillekin rakeille, sillä rakeet eivät juurikaan ehdi sulamaan alas sataessaan", Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen sanoo.
"Vaasan ja Rovaniemen seudut saivat rakeita kesän mittaan tiheään, sillä näillä paikoin raehavaintoja tehtiin neljänä, viitenä päivänä kesän aikana. Raesateita tulikin harvinaisen paljon Oulunjärven tienoilta Etelä-Lappiin yltävällä alueella", Jari Tuovinen selvittää.
Raekausi käynnistyi kunnolla kesäkuussa, heinäkuussa eniten suuria rakeita
Jäärakeita satoi huhtikuussa kolmena ja toukokuussa kuutena päivänä painottuen maan eteläosaan sekä Savo-Karjalaan. Huhtikuun 22. päivänä Läyliäisessä ja toukokuuta 31. päivänä Palojoensuussa rakeet olivat suurimmillaan 1,5 cm kokoisia. Suuria rakeita ei siis havaittu huhti- tai toukokuussa.
Kesäkuussa rakeita satoi melko tasaisesti 13 päivänä. Raekuurot eivät säästäneet Lappia edes juhannusaattona tai -päivänä. Kuukauden vilkkain raepäivä osui 5. päivään, jolloin havaittiin myös ensimmäiset suuret rakeet. Tuolloin maan etelä- ja keskiosassa esiintyi yleisesti raekuuroja ja lounaissaariston Högsårassa rakeet olivat 2,5 cm kokoisia. Kuukauden loppupuolella tapaukset alkoivat jo painottua selvemmin maan itä- ja pohjoisosaan. Suuria rakeita havaittiin kolmena päivänä.
Heinäkuussa raepäiviä oli eniten (17) ja suuria rakeitakin satoi peräti yhdeksänä päivänä. Silti kuukausi jäi elokuun taakse raehavaintojen määrän osalta (tapauksia vajaa 120). Jo heti 4. ja 5. päivänä satoi Pielisen sekä Oulujärven ympäristöissä ja Rovaniemellä 2–3,5 cm rakeita, kun kaakosta vyöryi voimakkaita ukkosia halki maan itä- ja pohjoisosan. Kesän ainoat havaitut jättirakeet (≥ 5 cm) satoivat alas Kiimingin Alakylässä 17.7. ja olivat kooltaan 6 cm.
Elokuussa eniten raetapauksia
Elokuuhun osui kesän viidestä vilkkaimmasta raepäivästä kolme (2., 3. ja 12.8.) ja pelkästään näiden kolmen päivän aikana raehavaintoja kertyi noin sata. Kaikkiaan havaintoja kertyi kuukauden aikana reilut 160 kappaletta. Raepäiviä oli 11 ja suuria rakeita havaittiin kolmena päivänä. Elokuun suurimmat rakeet satoivat alas Kittilän tienoilla 2.8. ollen neljän senttimetrin suuruisia.
Syyskuussa ja lokakuun alussa Suomessa vallitsi korkeapaine voittoinen suursäätila ja raetapaukset jäivät yksittäisiksi. Kuitenkin vielä lokakuun 1. päivä Lieksan Kylänlahdessa satoi ukkoskuuroon liittyen 1,5 cm kokoisia rakeita. Syyskuussa raepäiviä oli kaksi, samoin lokakuussa. Lokakuussa rakeita voi vielä sataa muutamana päivänä, yleensä raekuurot tapahtuvat lokakuussa rannikoiden sekä suurten vesistöjen läheisyydessä.
Lisätietoja:
Meteorologi Jari Tuovinen, jari.tuovinen@fmi.fi
Lue lisää rakeista: http://ilmatieteenlaitos.fi/rakeet