Jättirakeita satoi tänä vuonna ennätyksellisen myöhään
Rakeita Helsingissä 28.8.2022. Kuva: Pilvi Siljamo.Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa satoi tänä vuonna rakeita yhteensä 33 päivänä. Eniten rakeita satoi Lounais-Suomesta Oulun tienoille yltävällä alueella, kun taas etelässä ja idässä raesateita oli tavanomaista vähemmän. Suuria eli halkaisijaltaan vähintään kahden senttimetrin kokoisia rakeita havaittiin yhdeksänä päivänä toukokuun puolivälin ja lokakuun 16. päivän välillä.
Jättirakeiden osalta kausi oli osin ennätyksellinen. Jättirakeita eli halkaisijaltaan vähintään viisisenttisiä rakeita satoi kahtena päivänä, 23. heinäkuuta ja 28. elokuuta, ja niistä tehtiin neljä erillistä havaintoa. Jättirakeita sataa Suomessa keskimäärin kahtena kesänä kolmesta.
"Elokuun lopun tapaus oli ennätyksellinen, koska jättirakeita ei ole aikaisemmin havaittu näin myöhään kesällä. Tilastot ulottuvat 1800-luvun alkupuolelle", kertoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.
Tätä ennen myöhäisin ajankohta jättirakeille löytyy elokuulta 1968, jolloin Lappeenrannassa satoi pesäpallon kokoisia rakeita.
Heinäkuun jättirakeet olivat harvinaisia siksi, että ne satoivat maahan aamuyöllä. Jättirakeita on satanut yöaikaan tai varhain aamulla tiettävästi vain kerran tällä vuosituhannella, Pohjanmaalla toukokuussa 2007.
Suurimmat havaitut rakeet olivat tällä raekaudella noin 6,5 senttimetrin kokoisia, ja ne mitattiin Tikkakoskella varhain aamulla 23. heinäkuuta. Elokuun lopun jättirakeet olivat halkaisijaltaan 5,5–6 senttimetrin kokoisia, ja niitä havaittiin valtatie 4:llä Orimattilan tienoilla sekä Itä-Helsingissä.
Kuivuus ja alkukesän koleus rajoittivat raepäiviä
Kesä lähti hitaasti käyntiin tavanomaista viileämmän säätyypin vallitessa pitkälle toukokuun loppupuolelle. Kesä oli osassa maata myös hyvin kuiva, mikä vähensi raesateiden esiintymistä.
"Alkukesän ukkoset painottuivat Lappiin ja Pohjois-Pohjanmaalle. Etelässä elokuun lopun ukkoset olivat paikoin kesän ainoat laatuaan", Tuovinen toteaa. Silti kesän rajuimmat raekuurot koettiin Uudellamaalla ja Keski-Suomessa.
Kesän ensimmäiset kahden senttimetrin kokoiset rakeet havaittiin toukokuun 29. päivänä Pulkkilassa. Toukokuussa raepäiviä oli neljä. Kesäkuun suurimmat rakeet olivat halkaisijaltaan kaksisenttisiä, ja niitä havaittiin 12. kesäkuuta ainakin Kuhmossa ja Ylivieskassa. Kesäkuussa raepäiviä oli yhteensä seitsemän.
Heinäkuussa raepäiviä oli 11. Heinäkuun havaitut rakeet olivat pääosin kooltaan pieniä, poikkeuksena 23. heinäkuuta havaitut jättirakeet. Elokuun kahdeksasta raepäivästä viitenä satoi myös suuria rakeita. Voimakkain raekuuro osui 28. elokuuta iltapäivään ja oli kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa raju raekuuro voimistui valtatie 4:n kohdalle Uudenmaan ja Päijät-Hämeen rajalle. Lukuisat ajoneuvot kokivat eriasteisia vaurioita. Toinen vaihe ajoittui paria tuntia myöhemmin pääkaupunkiseudulle, jossa kaksi erillistä raekuuroa aiheutti vahinkoa Espoossa ja Itä-Helsingissä.
Raekausi päättyi helteiden myötä, kun syyskuun alussa säätyyppi viileni selvästi ja sää oli koleaa. Syys-lokakuussa havaittiin enää kolme raepäivää, joista viimeinen oli lokakuun 16. päivänä.
Lisätietoja:
Meteorologi Jari Tuovinen, Ilmatieteen laitos, jari.tuovinen@fmi.fi