Uusi politiikkasuositus käsittelee ilmastojärjestelmän keikahduspisteisiin liittyvien riskien hallinnan tarvetta

Ilmaston lämpeneminen johdattaa ilmastojärjestelmää kohti kriittisiä keikahduspisteitä, joiden ylittäminen aiheuttaa merkittäviä ja peruuttamattomia muutoksia koko järjestelmän toiminnassa. Näihin keikahduspisteisiin lukeutuvat muun muassa Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen jäätiköiden sulaminen, Amazonin sademetsän kuivuminen sekä Atlantin meridionaalisen kiertoliikkeen (AMOC) pysähtyminen. Tällä hetkellä ilmastopolitiikka ei riittävästi huomioi ilmastojärjestelmän keikahduspisteisiin liittyviä riskejä. Politiikkasuosituksessa kehotetaan hallinnon toimijoita harkitsemaan, miten keikahdusten vaikutuksiin voitaisiin paremmin varautua ja hallita niihin liittyviä riskejä.

Useat viimeaikaiset tutkimukset ovat nostattaneet huolta Atlantin kiertoliikkeen pysähtymisestä jo tämän vuosisadan aikana. AMOC on Atlantin valtameren merkittävin virtaus, joka kuljettaa lämpöä etelästä kohti Eurooppaa lämmittäen samalla koko pohjoista pallonpuoliskoa. Politiikkasuosituksessa esitetään arvioita AMOC:n pysähdyksen vaikutuksista erityisesti Euroopassa ja Suomessa, joiden ilmastoon AMOC vaikuttaa erityisen voimakkaasti.

“Nykytiedon valossa AMOC:n pysähdys vuosisadan loppuun mennessä on yhä epätodennäköistä. Oletettavaa kuitenkin on, että ilmastonmuutoksen edetessä AMOC jatkaa havaittua hidasta hiipumistaan”, toteaa Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Joonas Merikanto. “Koska pysähdyksen mahdollisuutta ei voi täysin poissulkea, on siihen liittyviä vaikutuksia ja riskejä ymmärrettävä myös kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa.”

Suomessa AMOC:n pysähdys laskisi sydäntalven keskilämpötilaa jopa noin 20 °C astetta ja keskikesän keskilämpötilaa noin 5 °C astetta huomioimatta ilmastonmuutoksesta aiheutuvaa osin kompensoivaa lämpenemistä. AMOC:n pysähtyminen vaikuttaisi siten merkittävästi asumiseen, ruuantuotantoon, liikenteeseen ja ekosysteemeihin.

”Itse pysähdyksen luonne, eli kuluisiko siihen muutama vuosikymmen vai vuosisata, on epäselvä. Huolestuttavaa AMOC:n hidastumisessa, kuten muissakin mahdollisissa ilmaston keikahduksissa on se, että keikahduspisteen ylityksen jälkeen prosessi voi nopeutua ja sitä on hyvin hankalaa, ellei mahdotonta pysäyttää”, Merikanto kuvaa. Tehokkain keino keikahduspisteiden ylityksen estämiseksi on rajoittaa ilmaston lämpenemisnopeutta vähentämällä maailman kasvihuonekaasupäästöjä nopeasti.

Politiikkasuosituksesta, ilmaston nykytilasta ja keikahduspisteistä järjestetään tiedotustilaisuus Tiedekulmassa 31.5. klo 13.00–14.30. Tilaisuudessa on myös paneelikeskustelu keikahduspisteisiin liittyvästä politiikasta ja riskien hallinnasta. Panelisteina ovat Eva Biaudet, Atte Harjanne, Kaisa Kosonen ja Yulia Yamineva. Tilaisuuden striimi löytyy osoitteesta: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=292224401

Suomen akatemian lippulaiva ACCC:n politiikkasuositus ”Ilmaston keikahduspisteiden merkitys Suomelle: Uusin tieto Atlantin meridionaalisen kierron (AMOC) mahdollisesta pysähtymisestä sekä sitä ehkäisevistä ilmastotoimista” on julkaistu 27.5.2024.

Lisätietoja:

Joonas Merikanto, tohtori, ilmastojärjestelmän mallinnuksen ryhmäpäällikkö, Ilmatieteen laitos, p. 050 345 8137, joonas.merikanto@fmi.fi

Yulia Yamineva, tohtori, ilmasto-oikeuden ja -politiikan apulaisprofessori, Ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskus, Itä-Suomen yliopisto, yulia.yamineva@uef.fi

Suomen akatemian Lippulaivaa “Atmosphere and Climate Competence Center (ACCC)” koordinoivat Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.

www.acccflagship.fi