Hämeen ympäristö muutoksen kourissa

Hämeenlinnan Evolla sijaitseva Valkea-Kotisen järvi lähiympäristöineen on ollut jo 25 vuoden ajan tärkeä ekosysteemitutkimuksen ja -seurannan kohdealue. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen alueelta keräämät tutkimustulokset ovat Suomessa ainutlaatuisia ja kansainvälisestikin merkittäviä. Tänään julkaistavasta juhlaraportista selviää, että ilmansaasteiden laskeumat alueella ovat vähentyneet ja alueen ympäristön tila on parantunut. Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin muuttanut olosuhteita vesistöissä, mikä vaikuttaa pienten metsäjärvien ekosysteemien toimintaan.

Kansainvälisillä päästörajoituksilla on ollut vaikutusta

Kansainvälisten päästörajoitussopimusten myönteiset vaikutukset ilmenevät Valkea-Kotisella sel-västi ilmansaasteiden laskeuman muutoksina. Tutkimuksen mukaan happamoittava rikkilaskeuma on vähentynyt alueella noin 70 prosenttia 1980-luvun lopulta. Myrkyllisten aineiden laskeuma on niin ikään pienentynyt. Laskeumaperäisen kuormituksen väheneminen näkyy alueen ympäristön tilan parantumisena. Valkea-Kotisen järvi on toipumassa happamoitumisesta ja esimerkiksi elohopean kertyminen kaloihin on pitkän ajan kuluessa vähentynyt.

Vesistöjen toipuminen ilman kautta tulleista epäpuhtauksista on kuitenkin hidasta. "Tilanteen parantaminen edellyttää aktiivista päästövähennyspolitiikkaa, ja epäpuhtauspäästöjen vähentämistä edelleen", muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jussi Vuorenmaa.

Lämpötilat kohoavat

Samaan aikaan Hämeen ilmasto on muuttumassa. "Ilman lämpötila on kohonnut kuluneen 50 vuoden aikana noin 0,3-0,4 astetta vuosikymmenessä, ja kahdenkymmenen vuoden päästä lämpötilan arvioidaan olevan Hämeessä 1-2 astetta korkeampi kuin vertailujaksolla 1971-2000. Tämä tutkimustulos on samansuuntainen koko Suomea koskevien tulosten kanssa", kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhä.

Tutkijat arvioivat myös vuotuisten sademäärien kasvavan, mutta kasvun ennustetaan vielä lähivuosikymmeninä olevan vähäistä sademäärien luonnolliseen vaihteluun verrattuna. Talvella sademäärät kasvavat suhteellisesti enemmän kuin kesällä, mutta kesäsateet ovat jatkossakin talvisateita runsaampia. Rankkasateet voimistuvat kaikkina vuodenaikoina. Lumena tulevan sateen osuus vähenee ja lumipeite hupenee etenkin alku- ja lopputalvesta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Hämeen luonnossa

Tutkimuksesta selviää, että ilmaston muuttumisen vaikutukset näkyvät jo nyt Valkea-Kotisen alueella. Ilman lämpötilan nousu on lyhentänyt Valkea-Kotisen järven jääpeitteistä aikaa kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana noin 1,5 päivää vuotta kohti. Samalla ajanjaksolla järven pintakerroksen lämpötila on noussut ja valuma-alueelta huuhtoutuvan orgaanisen aineen määrä on lisääntynyt, mikä vaikuttaa koko vesiekosysteemiin.

"Veden tummuminen vaikuttaa lämpötilaolosuhteisiin ja valaistuksen heikentyminen pienentää järven perustuotantoa ja eläinplanktonin määrää. Kalaston muutoksista selvin on ahvenen kasvun hidastuminen", kertovat professori Lauri Arvola Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Martti Rask Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Valkea-Kotinen on merkittävä tutkimusalue

Valkea-Kotisen tutkimustulokset palvelevat laajasti suomalaista ja kansainvälistä ympäristötutkimusta. "Luonnontilaisena säilyneitä pitkäaikaisia ympäristöntutkimusalueita on koko maailmassa vain vähän. Arvioitaessa esimerkiksi ilmaston muuttumisen vaikutuksia näiden alueiden tutkimusarvo kasvaa mitä enemmän aineistoa karttuu", sanoo professori Martin Forsius Suomen ympäristökeskuksesta.

Valkea-Kotisen järvi valuma-alueineen kuuluu YK:n alaiseen ympäristön yhdennetyn seurannan ohjelmaan, jossa tarkoituksena on seurata ja ennustaa ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksia maa- ja vesiekosysteemeihin. Alue on myös osa Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkostoa (FinLTSER). Tänään julkaistava Suomen ympäristökeskuksen raportti kokoaa Valkea-Kotisen alueen pitkäaikaisseurannan ja -tutkimuksen tulokset yhteen ensimmäistä kertaa.

Raportti on tehty osana Euroopan unionin Life+-ohjelman rahoittamaa laajaa VACCIA-hanketta, jossa selvitettiin Suomen luonnon tuottamien ekosysteemipalvelujen haavoittuvuutta ja ihmisen sopeutumismahdollisuuksia ilmastonmuutokseen. Raportin koostamiseen on osallistunut useita kymmeniä tutkijoita Helsingin yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, Ilmatieteen laitokselta, Metsäntutkimuslaitokselta, Geologian tutkimuskeskuk-sesta, Metsähallituksesta ja Hämeen ELY-keskuksesta.

Lisätietoja:

Ympäristön yhdennetty seuranta, FinLTSER ja VACCIAProfessori Martin Forsius, Suomen ympäristökeskuspuh. 040 740 2364, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kotisten luonnonsuojelualueVastaava suojelubiologi Seppo Kallonen, Metsähallituspuh.0400 333 658, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Valkea-Kotisen tutkimusalueHydrobiologi Petri Horppila, Hämeen ELY-keskuspuh. 040 842 2691, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Professori Lauri Arvola, Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asemapuh. 050 357 3079, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

IlmastoskenaariotErikoistutkija Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitospuh. 09 1929 4125, etunimi.sukunimi@fmi.fi

IlmakuormitusErikoistutkija Tuija Ruoho-Airola, Ilmatieteen laitospuh. 050 347 1773, etunimi.sukunimi@fmi.fi

Elohopea ja orgaaniset ympäristömyrkytJohtava tutkija Matti Verta, Suomen ympäristökeskuspuh. 040 7402613, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Metsien tilaVanhempi tutkija Liisa Ukonmaanaho, Metsäntutkimuslaitospuh. 040 801 5115, etunimi.sukunimi@metla.fi

Pintaveden laatuErikoistutkija Jussi Vuorenmaa, Suomen ympäristökeskuspuh. 0400 148 765, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

PlanktonyhteisötProfessori Lauri Arvola, Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asemapuh. 050 357 3079, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Kalasto ja pohjaeläimetDosentti Martti Rask, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitospuh. 020 575 1422, etunimi.sukunimi@rktl.fi