Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin – 1,5 asteen raja ylitettiin ensimmäistä kertaa
Kuva: ShutterstockVuosi 2024 oli vuoteen 1850 ulottuvan mittaushistorian lämpimin vuosi globaalisti. Maailmanlaajuinen keskilämpötila, 15,10 celsiusastetta, oli 0,72 °C korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden eli vuosien 1991–2020 keskiarvo. Vuoden 2024 keskilämpötila oli 0,12 °C korkeampi kuin vuonna 2023, joka oli aiemmin mittaushistorian lämpimin vuosi. Tämä vastaa 1,60 celsiusasteen nousua suhteessa arvioituun esiteolliseen, eli vuosien 1850–1900, tasoon.
Myös Euroopassa 2024 oli ennätyslämmin vuosi, kun keskilämpötila oli 10,69 °C. Se on 1,47 °C korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo, ja 0,28 °C lämpimämpi kuin edellinen ennätysvuosi 2020.
Tiedot selviävät Copernicus-ilmastopalvelun julkaisemasta Global Climate Highlights 2024 -raportista. Raporttiin on koostettu ilmastotilastoja, jotka kertovat lämpötilan nousun lisäksi esimerkiksi merten lämpenemisestä, merijään vähenemisestä, kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvusta sekä helleaalloista ja rankkasateista.
Ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos on edelleen tärkein syy äärimmäisiin ilman ja meren pintalämpötiloihin. Myös ilmaston luonnollinen vaihtelu, esimerkiksi El Niño -ilmiö, nosti vuoden aikana havaittuja poikkeuksellisia lämpötiloja. Sen vuoksi Pariisin ilmastosopimukseen kirjattua 1,5 asteen rajaa ei katsota ilmastollisessa mielessä ylitetyksi. Ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos on kuitenkin lämmittänyt planeettaa jo 1,3 asteella.
“Nopeasti kohoavat lämpötilat altistavat miljardit ihmiset yleistyville ja voimistuville sään ääri-ilmiöille sekä tarkoittavat ihmishenkien menetyksiä, infrastruktuurien tuhoutumista ja valtavia taloudellisia kustannuksia”, sanoo Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja Hannele Korhonen.
Ilmastonmuutos teki Helsingistä 2,1 lämpimämmän kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutosta
Ilmatieteen laitoksen 2. tammikuuta julkaisemien tilastojen mukaan vuosi 2024 oli Suomessa tavanomasta lämpimämpi; Pohjois-Lapissa ja maan eteläosassa vuosi oli monin paikoin poikkeuksellisen lämmin. Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomaista suurempi.
Helsingin Kaisaniemessä vuoden 2024 keskilämpötila oli 7,8 astetta. Vuosi oli siten aseman 180-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin ja tasoissa vuoden 2015 kanssa. Helsingissä vain vuosi 2020 on ollut tätä lämpimämpi.
Ilmastonmuutos teki Helsingissä vuodesta 2024 noin 2,1 astetta lämpimämmän kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Todennäköisyys näin lämpimälle vuodelle on nykyilmastossa noin 140-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi.
Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään. Aihetta tutkitaan tällä hetkellä lisää Suomen Akatemian rahoittamassa CLAIMS-hankkeessa.
Lisätietoja:
Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460, petteri.taalas@fmi.fi
Toimialajohtaja Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2135, hannele.korhonen@fmi.fi
Copernicus-ilmastopalvelu: Global Climate highlights 2024 -raportti (englanniksi)
Global Climate Highlights 2024 -raportin keskeisimmät sisällöt:
Vuosi 2024 oli mittaushistorian kuumin vuosi: maapallon keskilämpötila oli 15,10 °C. Tämä ylitti edellisen ennätysvuoden 2023 lämpötilan 0,12 °C:lla.
Vuosi 2024 oli 1,60 °C lämpimämpi kuin arvioitu esiteollinen taso, ja se on ensimmäinen kalenterivuosi, joka ylitti 1,5 °C:n rajan.
Heinäkuusta 2023 lähtien, lukuun ottamatta heinäkuuta 2024, jokainen kuukausi ylitti 1,5 °C:n rajan.
Viimeisimmät 10 vuotta (2015–2024) ovat olleet historian 10 lämpimintä vuotta.
Vuosi 2024 oli lämpimin vuosi kaikilla mantereilla, lukuun ottamatta Etelämannerta ja Australiaa ja sitä ympäröiviä alueita.
Euroopassa 2024 oli ennätyslämmin vuosi, kun keskilämpötila oli 10,69 °C. Se on 1,47 °C korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 0,28 °C lämpimämpi kuin edellinen ennätysvuosi 2020.
Uusi maailmanlaajuinen päivittäinen keskilämpötilaennätys saavutettiin 22. heinäkuuta 2024, jolloin lämpötila oli 17,16 °C.
Vuonna 2024 mitattiin korkein napa-alueiden ulkopuolinen vuotuinen meriveden pintalämpötila, 20,87 °C, mikä on 0,51 °C yli ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvon.
Etelämantereen merijään laajuus saavutti toista vuotta peräkkäin ennätyksellisen tai lähes ennätyksellisen alhaiset arvot. Kesäkuusta lokakuuhun kuukausittainen laajuus oli toiseksi alhaisin vuoden 2023 jälkeen ja alhaisin marraskuussa.
Vuonna 2024 ilmakehän kasvihuonekaasut saavuttivat korkeimmat vuosittaiset arvonsa. Hiilidioksidin keskimääräinen pitoisuus oli 422 ppm (tilavuuden miljoonasosaa), mikä on 2,9 ppm enemmän kuin vuonna 2023. Metaanin pitoisuus oli 1897 ppb (tilavuuden miljardisosaa),3 ppb korkeampi kuin vuonna 2023.
Ilmakehän vesihöyryn pitoisuus oli vuonna 2024 ennätyksellisen korkea. Kun vesihöyryn määrä ilmakehässä lisääntyy, rankkasade-episodit voimistuvat.
