Aurinkoisesta alkukesästä huolimatta kesän UV-kertymä jäi viime vuotta pienemmäksi

Voimakasta UV-säteilyä esiintyi tänä kesänä Suomen eteläosissa vain viitenä aurinkoisena päivänä, kun viime vuonna UV-indeksi kipusi voimakkaan säteilyn lukemiin jopa 19 päivänä. Keskimäärin voimakkaan UV-säteilyn rajana pidetty UV-indeksi 6 saavutetaan tai ylitetään kesäisin yhdeksänä päivänä.

Suojautumisrajan eli UV-indeksilukeman 3 saavuttaneita tai ylittäneitä päiviä kertyi Etelä-Suomessa kesällä tavanomainen määrä. Tällaisia päiviä on kesä-heinäkuun päivistä tavallisesti suurin osa.

"Vain kahdeksana erityisen pilvisenä päivänä UV-indeksi jäi alle suojautumisrajan, muina päivinä indeksiarvo 3 saavutettiin", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä.

Kesäkuun aikana kertynyt UV-säteilyn kokonaisannos nousi kymmenisen prosenttia kesäkuussa keskimäärin kertyvää annosta suuremmaksi. Myös koko kesän eli kesä-elokuun aikainen annos kasvoi noin neljä prosenttia pitkän aikavälin keskimääräistä kertymää suuremmaksi, mutta jäi kymmenyksen päähän viime kesänä kertyneestä annoksesta.

Pohjoisessa alkukesä oli tavanomaista aurinkoisempi

Pohjois-Suomessa pisimmät aurinkoiset jaksot sijoittuivat touko-kesäkuulle. UV-indeksi 5 eli korkein pohjoisessa mitattava UV-indeksi saavutettiin kahdeksana päivänä, mikä on tavanomainen määrä.

"Pitkien poutajaksojen ansiosta kesäkuun UV-säteilyn kokonaiskertymä oli pohjoisessa reilut kymmenen prosenttia tavanomaista suurempi. Myös toukokuu oli saman verran tavanomaista aurinkoisempi", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.

Heinä- ja elokuun kokonaiskertymät olivat sen sijaan viitisen prosenttia ajanjakson tavanomaista kertymää pienemmät.

Poutajaksojen vaikutus näkyi suojautumisrajan eli UV-indeksin arvon 3 ylittävien päivien määrässä, joka tänä kesänä oli 102, kun se tavanomaisena kesänä on 84.

Säätyyppi ja pilvisyys vaikuttavat UV-säteilyn voimakkuuteen

UV-säteilyn voimakkuuteen vaikuttavat erityisesti paikalliset pilvisyysolosuhteet ja ilmakehän kokonaisotsonin määrä. Näihin puolestaan vaikuttaa muun muassa vallitseva säätyyppi. Kesäisiä korkeapainetilanteita leimaavat aurinkoiset päivät ja pienempi kokonaisotsonimäärä. Auringolta kannattaa suojautua aina, kun UV-indeksi saavuttaa tai ylittää lukeman kolme.

Suojaava vaatetus, varjoon hakeutuminen ja aurinkovoiteen sekä aurinkolasien käyttö ovat liialliselta UV-säteilyaltistukselta suojautumisen kulmakiviä.

"Suojautumisraja ylittyy Suomen eteläosissa edelleen syyskuun aurinkoisina päivinä", Anu Heikkilä muistuttaa.

UV-indeksi mittaa ihon punehtumista aiheuttavan UV-säteilyn hetkellistä voimakkuutta. UV-säteilykertymät mittaavat tietyn ajanjakson aikana kerääntynyttä UV-säteilyannosta. Ihoa ja silmiä on hyvä suojata sekä lyhyt- että pitkäaikaiselta UV-säteilyaltistukselta.

Ilmatieteen laitos seuraa mittauksin auringon UV-säteilyn voimakkuutta seitsemällä paikkakunnalla Suomessa, tuottaa UV-indeksiennusteita ja varoittaa voimakkaasta UV-säteilystä tarvittaessa.

Lisätietoja:

Mitä ovat UV-säteily ja UV-indeksi?

Ilmatieteen laitoksen UVI-ennuste

Tutkija Anu Heikkilä, Ilmatieteen laitos, puh. 050 338 4854, anu.heikkila@fmi.fi

Tutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, puh. 040 747 6792, kaisa.lakkala@fmi.fi