Uusi ilmastollinen vertailukausi 1991–2020 käyttöön
Ilmatieteen laitos ottaa käyttöön uuden ilmastollisen vertailukauden lokakuun alussa. Ilmastollisella vertailukaudella tarkoitetaan 30 vuoden jaksoa, josta lasketuilla tilastoilla kuvataan muun muassa sään keskiarvoja ja vaihteluvälejä lähimenneisyydessä.
Vuosien 1991–2020 säähavainnoista on laskettu tilastoja, joiden avulla nykyinen sää voidaan laittaa historialliseen kontekstiin eli muun muassa verrata, oliko mennyt kuukausi tavanomaista kylmempi vai lämpimämpi. Lisäksi tilastoja voidaan käyttää ennakoimaan, minkälaista sää on todennäköisimmin tiettyyn aikaan vuodesta tai millaisiin olosuhteisiin on syytä varautua.
”Sääolot vaihtelevat vuodesta toiseen. Yksittäisen vuoden sääolot eivät anna oikeaa kuvaa esimerkiksi tietyn paikkakunnan ilmastosta, vaan sitä varten on tarkasteltava pitempiaikaista keskiarvoa”, selventää Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen.
Ilmastollisen vertailukauden kattama 30 vuoden jakso on riittävän pitkä, jotta yksittäinen, sääoloiltaan poikkeuksellinen vuosi ei vaikuta merkittävästi keskiarvoon mutta riittävän lyhyt, jotta sen aikana ilmasto ei ehdi muuttua merkittävästi.
Ensimmäistä kertaa Ilmatieteen laitos on tuottanut säätilastojen lisäksi meritilastoja samalta ajanjaksolta. Nyt laskettuihin meritilastoihin kuuluvat meriveden korkeus ja lämpötila sekä jääpeitteen laajuus.
Vertailukaudet kertovat myös ilmastonmuutoksen etenemisestä
Nyt käyttöön otettavan vertailukauden Suomen keskilämpötila on noin 2,9 astetta, mikä on noin 0,6 astetta edellistä eli vuosien 1981–2010 jaksoa lämpimämpi. Vuosien 1961–1990 jaksoon verrattaessa keskilämpötila on noussut jo noin 1,3 astetta. Suurinta muutos on ollut joulukuussa, pienintä kesä- ja lokakuussa.
Vuotuinen sademäärä Suomessa on noin 609 millimetriä. Sademäärät ovat kasvaneet edelliseen eli vuosien 1981–2010 jaksoon nähden noin kaksi prosenttia ja jaksoon 1961–1990 nähden noin yhdeksän prosenttia. Kasvu on ollut suurinta talvikuukausina joulukuusta helmikuuhun. Elokuussa sademäärät ovat puolestaan pienentyneet.
”Havaitut muutokset vertailukausien välillä korostuvat etenkin, kun tarkastellaan etelän talvia. Termisen talven pituus on lyhentynyt maan lounaisosassa yli kahdella viikolla kymmenen vuoden takaiseen edelliseen vertailukauteen verrattuna”, Pauli Jokinen sanoo.
Pysyvän lumipeitteen pituus on niin ikään lyhentynyt maan etelä- ja keskiosassa 1–2 viikolla, rannikoiden läheisyydessä jopa enemmän.
Vertailukausitilastojen päivittämisen yhteydessä on myös tarkennettu joidenkin säätermien määritelmiä, kuten harvinaisten ja poikkeuksellisten ilmiöiden raja-arvoja.
Vertailukauden tilastoja päivitetään Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n ohjeiden mukaisesti seuraavan kerran kymmenen vuoden päästä, jolloin siirrytään käyttämään vuosien 2001–2030 havaintoja.
Lisätietoja:
Vertailukausi Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa
Ilmastollinen vertailukausi -projekti ja ilmastotilastot: meteorologi Pauli Jokinen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 570 2161, pauli.jokinen@fmi.fi Meritilastot: ryhmäpäällikkö Antti Kangas, Ilmatieteen laitos, puh. 040 867 8838, antti.kangas@fmi.fi Vertailukausi ja ilmastonmuutos: ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä, Ilmatieteen laitos, puh. 050 301 1988, antti.makela@fmi.fi