Äitienpäivän avaruusmyrsky oli voimakkain 20 vuoteen
Revontulia Helsingin Kalliossa. Kuva: Matias Takala. Viime viikonloppuna koettiin suurin geomagneettinen myrsky kahteenkymmeneen vuoteen. Revontulia nähtiin paitsi eteläisessä Suomessa, myös esimerkiksi Keski-Euroopassa, Australiassa ja jopa Kanariansaarilla. Revontulimaa Lappi jäi tällä kertaa näytöksestä paitsi, sillä siellä revontulet eivät toukokuussa enää erotu valoisalta yötaivaalta.
"Myrskyn aiheutti suuri ja nopeasti kasvanut auringonpilkkuryhmä numero AR 3664. Tähän kymmenien auringonpilkkujen laajaan rykelmään oli kasautunut valtava määrä Auringon magneettista energiaa, jota vapautui viikon kestäneessä tiuhassa purkausten sarjassa", selittää ryhmäpäällikkö Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta.
Pilkkuryhmä tuotti kymmenkunta isoa roihupurkausta eli lyhytaaltoisen sähkömagneettisen säteilyn leimahdusta. Useimpiin niistä liittyi myös massapurkaus eli kaasupilvi, joka sinkoutui avaruuteen. Viime viikon puolivälissä pilkkuryhmä oli Auringon pinnalla sellaisessa kohdassa, että massapurkaukset lähtivät kohti maapalloa.
"Yksikään purkauksista ei ollut poikkeuksellisen voimakas. Nyt, kun Aurinko on 11-vuotisen aktiivisuusjaksonsa huipulla, vastaavia purkauksia tapahtuu joitakin kymmeniä vuodessa. Erityistä oli se, että niitä tapahtui nyt niin monta peräkkäin sarjatulella", Laitinen sanoo.
Massapurkausten sarja johti siihen, että viime torstaina ja perjantaina Maata kohti matkanneet kaasupilvet törmäsivät toisiinsa jo matkalla ja pakkautuivat yhteen, jolloin niiden voima yhdistyi. Lisäksi niiden mukanaan kuljettama magneettikenttä sattui olemaan eteläsuuntainen – siis optimaalinen sille, että massapurkausten hiukkaset pääsivät mahdollisimman tehokkaasti tunkeutumaan Maan magneettikentän sisään aiheuttamaan magneettisia häiriöitä ja revontulia.
Avaruusmyrskyn nimeksi on ehdotettu äitienpäivän myrskyä
Geomagneettinen myrsky alkoi, kun yhteen pakkautuneet massapurkaukset osuivat maapallon magneettikenttään perjantaina 10.5.2024 noin kello 20 Suomen aikaa. Myrskyn voimakkain osuus kesti sunnuntaiaamuun asti.
"Geomagneettisten myrskyjen voimakkuutta mitataan useilla eri tunnusluvuilla, mutta yhteenvetona voidaan todeta, että edellinen suunnilleen yhtä suuri myrsky oli niin kutsuttu halloween-myrsky lokakuussa 2003. Sitä edellinen selvästi voimakkaampi myrsky tapahtui maaliskuussa 1989", Laitinen kertoo.
Jotkut historian voimakkaimmista avaruussäämyrskyistä ovat saaneet nimen läheisen juhlapäivän mukaan, kuten yllä mainittu halloween-myrsky sekä Bastiljin päivän myrsky 14.7.2000. Euroopan avaruussään ja avaruusilmaston yhdistys E-SWAN on ehdottanut, että tämä toukokuun myrsky nimettäisiin äitienpäivän myrskyksi.
Myrskystä selvittiin ilman sähkökatkoja, satelliittipaikannuksessa oli häiriöitä
Ilmatieteen laitoksen avaruussääpäivystys seurasi tapahtumia tiiviisti.
"Viikonlopun revontuliyöt ennustimme perjantaina Revontulet ja avaruussää -sivulla, minkä lisäksi lähetimme myrskyyn liittyen kymmeniä tiedotteita viranomaisille ja muille asiakkaille", kertoo avaruussäätutkija Ilja Honkonen Ilmatieteen laitokselta.
Merkittävin geomagneettisiin myrskyihin liittyvä haitta maanpinnalla ovat sähköverkkoihin ja muihin laajoihin johdinjärjestelmiin indusoituvat häiriövirrat. Ne ovat aiheuttaneet laajoja sähkökatkoja Quebecissä vuonna 1989 ja Malmössä vuonna 2003. Sähköyhtiöt ovat kuitenkin parantaneet varautumistaan. Tällä kertaa ainakin Uuden-Seelannin kantaverkkoyhtiö kytki joitakin siirtolinjoja irti verkosta varotoimenpiteenä, mutta tiettävästi äitienpäivän myrskystä selvittiin kaikkialla maailmassa ilman sähkökatkoja.
Ilmakehän yläosan ionosfäärissä avaruussään myrskyt aiheuttavat epäsäännöllisiä muutoksia elektronitiheyteen, erityisesti napa-alueilla ja näin suuressa myrskyssä keskileveysasteillakin. Nämä muutokset häiritsevät radiosignaalien etenemistä satelliiteista maahan ja siten mm. satelliittipaikannusta.
"Äitienpäivän myrskyn aikana satelliittipaikannuksessa esiintyi häiriöitä eri puolilla maailmaa, ja erityisesti suurta paikannustarkkuutta vaativia töitä jouduttiin keskeyttämään", Honkonen sanoo.
Ilmatieteen laitos mittasi avaruussään vaikutuksia myrskyn aikana havaintolaitteillaan. Niihin kuuluvat 11 magnetometriä kertovat indusoituvien häiriövirtojen riskistä sekä revontulten todennäköisyydestä. Kolmella paikkakunnalla tarkkaillaan erikoisvastaanottimella paikannussatelliittien signaalin laatua. Pallaksen lähistöllä riometri kuuntelee avaruuden radiokohinaa ja mittaa, paljonko ionosfääri sitä vaimentaa. Näiden ja kumppaniemme keräämien havaintojen pohjalta mallinnamme ionosfäärin sähkövirtoja ja elektronitiheyttä myrskyn aikana. Mallinnuksen pohjalta voimme laskea esimerkiksi eritaajuisten radiosignaalien etenemistä.
"Tälle tieteelliselle perustalle kehitämme parhaillaan reaaliaikaisia palveluja, jotka auttavat asiakkaitamme käyttämään satelliittipaikannusta, radioviestintää ja muita järjestelmiä optimaalisesti hankalankin avaruussään aikana", Tiera Laitinen kertoo.
Uusia roihupurkauksia vielä tiistainakin
Geomagneettisen myrskyn jälkeen pilkkuryhmä 3664 muistutteli vielä itsestään roihupurkauksin, joista yksi, tiistaina 14.5. sattunut, oli voimakkain sitten vuoden 2017. Purkaus ei kuitenkaan enää synnytä geomagneettista myrskyä tai revontulia, koska se tapahtui Maasta katsottuna Auringon reunalla. Silloin roihun yhteydessä Auringosta mahdollisesti lähtevä massapurkaus ei osu Maahan.
Auringon pyöriminen vei siis riehakkaan pilkkuryhmän piiloon Auringon reunan taakse. Kahden viikon kuluttua se ilmestyy uudelleen näkyviin Auringon toiselta laidalta, mutta silloin se lienee jo vanhentunut ja rauhoittunut. Pilkkuryhmä saattaa kuitenkin vielä palata aktiivisena, ja Ilmatieteen laitoksen avaruussääpalvelu seuraa tilannetta jatkuvasti.
Lisätietoja:
Video pilkkuryhmän 3664 kehityksestä Auringossa
Revontuliennusteen ja avaruussäätilanteen voi katsoa Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta
Avaruussäätutkimuksen ryhmäpäällikkö Tiera Laitinen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 380 3279, tiera.laitinen@fmi.fi
Avaruussäätutkija Ilja Honkonen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 380 3147, ilja.honkonen@fmi.fi
Avaruussäätutkija Kirsti Kauristie, Ilmatieteen laitos, puh. 050 597 8874, kirsti.kauristie@fmi.fi