Väitöstutkimus tuotti uutta tietoa globaaleista metaanipäästöistä

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ilmakehän metaanin vuosisykliä, eli miten metaanipitoisuus vaihtelee ilmakehässä vuoden kuluessa. Lisäksi selvitettiin trendejä tiettyjen vuosien välillä. Näitä tarkasteltiin hyödyntämällä metaanin isotooppihavaintoja, joiden avulla voidaan tunnistaa eri päästölähteitä. Tutkimuksessa myös mallinnettiin metaanipäästöjä.   

Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että tutkimuksessa käytetyssä inventaariossa, eli niin sanotussa päästöjä arvioivassa tietokannassa, ihmisperäisten metaanipäästöjen vuosisykli ei vastaa ilmakehästä tehtyjä havaintoja. Tämän vuoksi ihmisperäisten metaanipäästöjen määrää tulisi tarkastella uudestaan.   

Lisäksi biogeenisten ja fossiiliperäisten päästöjen suhde tutkimuksessa käytetyssä inventaariossa tulisi arvioida uudelleen. Tutkimuksen perusteella vuoden 2012 jälkeen fossiilipohjaiset ihmisperäiset päästöt, kuten kaasu ja hiili, ovat yliarvioituja. Biogeeniset ihmisperäiset päästöt, kuten maatalouden päästöt, ovat puolestaan aliarvioituja.   

Väitöskirjassa pystyttiin yhdistämään satelliitin tuottamaa dataa maaperän tilasta suoalueiden metaanipäästöihin. Lisäksi satelliittidatan avulla onnistuttiin parantamaan päästöarvioita kylmälle kaudelle tilanteissa, kun maaperä sulaa tai jäätyy. Väitöskirjatutkimuksessa huomattiin, että päästöarviot suomaalle vaihtelevat suuresti käytetystä mallista riippuen, mikä voi vaikuttaa tuloksiin merkittävästi.   

Metaani on ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu. Ilmakehän metaani on peräisin sekä ihmisperäisistä lähteistä, kuten öljy- ja kaasuteollisuudesta että luonnollisista päästölähteistä, kuten suoalueista.   

Väitöstyö tarkastetaan Helsingin yliopistolla 31.5.  

Vilma Mannisenahon väitöskirja "Modelling seasonal cycle and trends of atmospheric methane by utilising isotopic observations, and insights of methane emissions” tarkastetaan perjantaina 31.5.2024 kello 12. Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella Exactumin salissa CK112 osoitteessa Pietari Kalmin katu 5, Helsinki.   

Vastaväittäjänä toimii tohtori Sourish Basu (Global Modeling and Assimilation Office, NASA Goddard Space Flight Center, Yhdysvallat). Kustoksena toimii professori Timo Vesala (Helsingin yliopisto).  

Lisätietoja:  

Vilma Mannisenaho, Ilmatieteen laitos, vilma.mannisenaho@fmi.fi 

Väitöskirja on saatavilla Helda-palvelussa