Väitöstyö tuotti uutta tietoa luonnontilaisten ja käsiteltyjen turvemaiden hiilenkierrosta

Luonnontilaisten soiden kasvillisuuden määrää ja kasvukauden aikaista kehitystä havainnoitiin digitaalisilla kameroilla otettujen kuvien avulla. Kuvista laskettiin kohteelle vihreysindeksi, joka kuvaa vihreän osuutta kuvan pikseleissä. Tuloksia yhdisteltiin muun muassa tietoon kasvillisuuden hiilidioksidin vaihdosta sekä verrattiin satelliittidatasta johdettuihin vihreysindekseihin.

Kasvukauden aikaisessa vihreyden kehityksessä havaittiin eroja eri ekosysteemien ja eri kasvillisuusryhmien välillä, sekä myös eri kasvukausien välillä. Tulokset osoittivat, että kasvillisuus pystyi kompensoimaan myöhäistä kasvukauden alkua, jos olosuhteet olivat myöhemmin kasvukauden aikana otolliset. Kuivuuden vaikutus kasvillisuuden vihreyden kehitykseen oli riippuvaista ekosysteemin yleisestä kuivuuden sietokyvystä.

Vanhan turpeen hajotus jopa pieneni, kun joukkoon lisättiin tuoretta ainesta

Metsäojitettujen soiden turpeen hiilidioksidivirtoja tutkittiin myös laboratoriokokeissa. Tulosten mukaan runsasravinteisen turpeen hajoaminen oli nopeampaa kuin vähäravinteisemman turpeen, mikä vastasi jo aiemmin havaittuja eroja kyseisten metsäojitettujen soiden hiilitaseissa.

Samalla tutkittiin myös turpeen priming-efektiä, mikä tarkoittaa maaperän vanhan orgaanisen aineksen hajoamisessa tapahtuvaa muutosta, kun siihen lisätään tuoretta orgaanista ainetta. Kokeissa ei havaittu lisääntynyttä vanhan turpeen hajotusta, kun turpeisiin lisättiin tuoretta ainesta männyntaimen tai glukoosin muodossa, vaan päinvastoin vanhan turpeen hajotus jopa pieneni. Tämä ilmiö oli vahvempi vähäravinteisessa turpeessa.

Tutkimuksen tuloksia voidaan esimerkiksi hyödyntää, kun mallinnetaan ekosysteemien toimintaa tai arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia turvemaihin.Kasvillisuuskameroilla olisi myös mahdollista tarkastella ekosysteemien kasvillisuuden vihreyden muutosta pitkällä aikavälillä esimerkiksi ilmaston- tai maankäyttömuutosten myötä.

Väitöstyö tarkastetaan Helsingin yliopistossa 1.12.

Maiju Linkosalmen väitöskirja "Insights into the above- and belowground CO2 fluxes on pristine and managed peatlands: tools for examining ecosystem carbon cycle" tarkastetaan perjantaina 1.12.2023 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Exactum, auditorio B123, Pietari Kalmin katu 5, Helsinki.

Vastaväittäjänä on professori Lisa Belyea, School of Geography, Queen Mary University of London, ja kustoksena toimii professori Annamari Laurén Helsingin yliopistosta.

Lisätietoja:

tutkija Maiju Linkosalmi, Ilmatieteen laitos, p. 040 759 5855, maiju.linkosalmi@fmi.fi

Väitöskirja on saatavilla Helda-tietokannassa.