IPCC: Ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla
Vaaditaan nopeita päästövähennyksiä, jotta maapallon lämpötilan nousu voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Globaalit päästöt on käännettävä uralle, jossa nettopäästöt laskevat nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä.
"Fossiilisen hiilen päästöt ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei ole taittunut. Mikäli emme tee nopeita toimenpiteitä kaikilla toimialoilla, 1,5 asteen kriittinen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä, jolloin myös lämpenemisen aiheuttamat vaikutukset ovat vakavampia", sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Juhani Damski.
1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan muutoksen mittakaava on ennennäkemätön: päästövähennyksiin tähtääviä toimia on tehtävä kaikkialla yhteiskunnassa ripeästi ja kauaskantoisesti.
Päästövähennykset eivät yksin riitä lämpötilan nousun taltuttamiseksi, vaan hiilidioksidia on pystyttävä poistamaan ilmakehästä muun muassa hiilinielujen sekä hiilidioksidin talteenoton keinoin. Hiilidioksidin poistamista ilmakehästä tarvitaan sitä enemmän, mitä hitaammin päästöjä vähennetään. Hiilidioksidin poistokeinoihin liittyy kuitenkin suuria epävarmuuksia ja riskejä.
Raportti antaa selkeän viestin siitä, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nostettava, mikäli halutaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti pyrkiä kohti 1,5 asteen tavoitetta ja vähentää ilmaston lämpenemiseen liittyviä riskejä. Tähän mennessä Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät riitä rajoittamaan lämpötilan nousua 1,5 asteeseen.
"Ilmastotieteen viesti on hyvin selvä: aikaa ei ole hukattavaksi. Kaikkien pitää nyt tehdä ilmastotoimia enemmän, nopeammin ja laajemmin. Myös EU:n tulee päivittää oma päästövähennyssitoumuksensa vuoteen 2020 mennessä ja unionin pitkän aikavälin ilmastostrategiassa on tavoiteltava hiilineutraaliutta vuonna 2050. Suomen kansallinen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2045", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Raportin tulokset ovat tärkeä tieteellinen näkökulma Katowicen ilmastoneuvotteluihin joulukuussa, käynnissä olevaan Talanoa-vuoropuheluun sekä Pariisin sopimukselle annettujen päästövähennyssitoumusten päivittämiseen vuoteen 2020 mennessä.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen tukee monia kestävän kehityksen tavoitteita, esimerkiksi makean veden saatavuutta. Hillintätoimet on kuitenkin suunniteltava paikalliset olosuhteet huomioiden, jottei esimerkiksi maankäyttö vaaranna ruokaturvaa tai puhtaan veden saantia.
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi maanantaina 8.10. Global Warming of 1.5 °C -erikoisraportin lyhennelmän päätöksentekijöille. Raportti viimeisteltiin viime viikolla Etelä-Koreassa järjestetyssä viikon mittaisessa kokouksessa, johon osallistui IPCC:n jäsenmaiden hallitusten edustajia ja raportin laatineita tutkijoita. Lähes sadan kirjoittajan joukossa oli professori Markku Kanninen Helsingin yliopistosta laatimassa lukua ilmastotavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden vuorovaikutuksesta.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Pirkko Heikinheimo, ympäristöministeriö, p. 0295 250 078, pirkko.heikinheimo@ym.fi
ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos, p. 050 574 6824, heikki.tuomenvirta@fmi.fi
professori Markku Kanninen, Helsingin yliopisto, p. 050 4486133, markku.kanninen@helsinki.fi
Koko raportti ja lyhennelmä on saatavilla englanniksi IPCC:n verkkosivustolla.
Ilmasto-oppaassa on infograafeja erikoisraportin sisällöistä. Kuvat ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.
https://ilmatieteenlaitos.fi/ipcc
Taustatietoa IPCC:stä ja 1,5 asteen raportista
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi Global Warming of 1.5 °C -raportin maanantaina 8.10. Julkaisutilaisuus pidettiin Incheonissa Etelä-Koreassa. Tilaisuudessa esiteltiin ns. lyhennelmä päätöksentekijöille (Summary for Policymakers, SPM).
Keskilämpötilan 1,5 asteen nousulla verrattuna esiteolliseen aikaan on merkittäviä vaikutuksia elämään maapallolla. Raportissa käydään läpi näitä vaikutuksia verraten niitä kahden asteen keskilämpötilan nousuun. Raportissa käsitellään päästöpolkuja ja keinoja, joilla lämpeneminen on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen. Lisäksi arvioidaan ilmastotavoitteiden ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden yhtymäkohtia.
Raportti vastaa Pariisin ilmastokokouksessa IPCC:lle esitettyyn pyyntöön tarkastella 1,5 asteen tavoitteeseen liittyviä seikkoja. Maailman maat sitoutuivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeseen pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.
IPCC tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa
IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change) tavoitteena on analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten.
Ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi IPCC valmistelee ilmastonmuutosraportteja tutkijaryhmissä. Ryhmät keräävät ja arvioivat julkaistua tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja hillitsemismahdollisuuksista sekä siihen sopeutumisesta. IPCC ei siis tee uutta ilmastonmuutostutkimusta, vaan analysoi ja kokoaa yhteen olemassa olevaa tieteellistä tietoa. Se ei myöskään ehdota ilmastopoliittisia vaihtoehtoja.
Suomessa IPCC-työstä vastaa ympäristöministeriön asettama IPCC-työryhmä, joka kokoaa yhteen alan tutkijat ja eri ministeriöiden edustajat.
IPCC:n kuudennen arviointiraportin (Sixth Assessment Report, AR6) sarjaan kuuluvat nyt julkaistun Global Warming of 1.5° C -erikoisraportin (SR15) lisäksi kaksi erikoisraporttia, menetelmäraportti, kolmiosainen 6. arviointiraportti ja sen synteesiraportti.
IPCC-raportti
Raportin valmistumisajankohta
Methodology Report "2019 Refinement to the 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories"
toukokuu 2019
Special Report on Climate Change and Land (SRCCL) (an IPCC special report on climate change, desertification, land degradation, sustainable land management, food security, and greenhouse gas fluxes in terrestrial ecosystems)
elokuu 2019
Special Report on the Ocean and Cryosphere in a Changing Climate
syyskuu 2019
IPCC Sixth Assessment Report (AR6) Working Groups 1, 2, 3 and the Synthesis Report
huhtikuu 2021–huhtikuu 2022