Toukokuussa oli paikoin ennätyskuivaa ja poikkeuksellisen lämmintä

Päivitys 3.6.2024: Korjattu maasalamoiden määrä 23 400 kappaleesta 22 400 kappaleeseen.

Toukokuu alkoi suuressa osassa maata melko lämpimänä, minkä jälkeen seurasi muutaman päivän selvästi tavanomaista kylmempi sääjakso. Kuukauden loppupuoli oli taas hyvin lämmin, minkä takia kuukaudesta muodostui kokonaisuudessaan suuressa osassa maata harvinaisen, maan länsiosassa monin paikoin jopa poikkeuksellisen lämmin.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan noin 14 asteesta Pohjois-Lapin noin 5 asteeseen. Kuukauden keskilämpötila oli maan länsiosassa 3‒4 astetta tavanomaista korkeampi ja maan itä- ja pohjoisosassa 1‒3 astetta tavanomaista korkeampi. Edellisen kerran tätä vuotta lämpimämpi toukokuu oli suuressa osassa maata vuonna 2018.

Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä toukokuun keskilämpötila oli 13,8 astetta. Kuukausi oli noin 1,8 astetta lämpimämpi kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Todennäköisyys näin lämpimälle toukokuulle on nykyilmastossa kymmenkertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi. Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään.

Toukokuussa oli 16 hellepäivää, mikä on toukokuun uusi hellepäivien ennätys. Edellinen ennätys, 14 hellepäivää, on vuodelta 2018.

Kuukauden ylin lämpötila, 29,9 astetta, mitattiin toukokuun 31. päivänä Hattula Lepaan havaintoasemalla. Kuukauden alin lämpötila, ‒13,2 astetta, mitattiin toukokuun 8. päivänä Savukosken Tulppion havaintoasemalla.

Toukokuussa satoi monin paikoin poikkeuksellisen vähän

Toukokuu oli sademäärältään monin paikoin poikkeuksellisen vähäsateinen. Niinpä uusia toukokuun asemakohtaisia kuivuusennätyksiä mitattiin lähes joka puolella maata. Tosin kuukauden lopun paikoin rankatkin ukkoskuurot nostivat joidenkin yksittäisten asemien sademäärät lähelle kuukauden tavanomaisia arvoja.

Eniten toukokuussa satoi Savukosken kirkonkylän havaintoasemalla, 59,4 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä 43,4 millimetriä mitattiin Nurmeksen Mujejärvellä toukokuun 30. päivänä. Vähiten sadetta kuukauden aikana kertyi Kalajoen Mehtäkylän havaintoasemalla, missä satoi ainoastaan 0,7 millimetriä. Vihdin Hiiskulassa oli alustavien tietojen mukaan aseman mittaushistorian vähäsateisin toukokuu 2,8 millimetrin kertymällä. Havaintoja asemalta on 97 vuoden ajalta.

Alle viiden millimetrin kuukausikertymiä mitattiin toukokuussa noin joka neljännellä Ilmatieteen laitoksen sadetta mittaavalla havaintoasemalla.

Kuukauden keskivaiheilla lunta oli maan pohjoisosan havaintoasemilla vielä useita kymmeniä senttimetrejä, mutta toukokuun loppuun mennessä lumi oli sulanut pois kaikilta Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilta.

Aurinko paistoi toukokuussa runsaasti, myös salamointia esiintyi tavanomaista enemmän

Auringonpaistetunteja kertyi toukokuussa huomattavasti tavanomaista enemmän, maan etelä- ja keskiosassa paikoin jopa poikkeuksellisen paljon. Esimerkiksi Jokioisten Ilmalan havaintoasemalla aurinko paistoi toukokuussa 384,6 tuntia, mikä on korkein toukokuun lukema havaintoaseman 65-vuotisessa mittaushistoriassa. Tosin toukokuu 2018 oli paikoin vieläkin aurinkoisempi: silloin useilla Etelä-Suomen havaintoasemilla mitattiin yli 400 paistetuntia.

Maasalaman iskuja oli toukokuun aikana yhteensä noin 22 400 kappaletta, mikä on yli kolminkertainen määrä verrattuna vuosien 1991–2020 keskiarvoon (noin 6 600 kappaletta).

Kevät oli tavanomaista lämpimämpi, mutta sademäärät olivat ajankohtaan nähden tyypillisiä

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan koko kevään eli maalis-toukokuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan noin kuudesta plusasteesta Käsivarren Lapin noin kolmeen pakkasasteeseen. Keskilämpötila oli koko maassa noin yhden asteen tavanomaista korkeampi. Maan etelä- ja keskiosassa näin lämmin kevät oli viimeksi vuonna 2016.

Kuivasta toukokuusta huolimatta kevät oli suuressa osassa maata sateiltaan varsin tavanomainen. Kevään aikana satoi eniten Puolanka Kotilan havaintoasemalla, 171,4 millimetriä. Vähiten satoi Pudasjärven lentokentällä, 55,4 millimetriä.

Lisätietoja:

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Ilmastotilastoja

Tutki menneitä säätilastoja Havaintojen lataus -palvelussa

Säätilastoja Ilmastopalvelusta arkisin klo 9‒15, puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

Sääennusteet palvelevalta meteorologilta ympäri vuorokauden, puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm).