FINNARP 2018 -tutkimusretkikunta lähtee kohti Etelämannerta
Seuraavaa Etelämantereelle suuntaavaa retkikuntaa varustellaan parhaillaan. Vuoden 2018 retkikunta lähtee matkaan 30. marraskuuta, ja palaa Suomeen helmikuun puolivälissä. Retkikuntaan kuuluu kymmenen henkeä: retkikunnan johtaja, emäntä, mekaanikko ja lääkäri sekä kolme tutkijaa. Tekninen erikoisasiantuntija ja FINNARP-operaatioiden päällikkö liittyvät retkikuntaan tammikuussa.
Etelämantereen kesän aikana tehdään meteorologisia tutkimuksia ja kerätään automaattisten mittalaitteiden ympäri vuoden keräämää tietoa. Aboalla ja sen ympäristössä on muun muassa sääasemia, maan ja jään järistyksiä mittaava seismometri, geodeettisia tutkimuksia tukeva GPS-asema sekä lumen ja jään fysikaalisia ominaisuuksia mittaavia asemia.
Retkikunnan suunnitelmissa on perustaa useita meteorologista mittauspisteitä, lähettää luotauspalloja sekä asentaa ja huoltaa pysyviä mittauslaitteita. Töitä tehdään pääasiassa kentällä, 150 kilometrin säteellä Aboa-tutkimusasemalta.
Aboa-tutkimusaseman ja FINNARP-tutkimusretkikuntien hiilijalanjäljen vähentämiseksi retkikunta tekee valmistelevia töitä myös aseman energiajärjestelmien uusimiseksi.
Tutkimusten kohteena lumi ja meteorologia
Meteorologiset olosuhteet ja lumipeite ovat Etelämantereella vahvasti kytköksissä toisiinsa, mutta vuorovaikutukseen liittyviä fysikaalisia prosesseja ei vielä kunnolla tunneta.
"Suomen Akatemian rahoittaman ASPIRE-hankkeen päätavoitteena on lisätä tietämystä Etelämantereen lumesta, ilmakehän lämpötaloudesta ja dynamiikasta, pilvistä, sekä ilmakehässä tapahtuvasta lämmön ja kosteuden kuljetuksesta keskileveysasteilta Etelämantereelle", kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma. Tätä uutta tietoa sovelletaan hankkeessa myös sää- ja ilmastomallien kehitykseen.
Aboalla ja sen ympäristössä tehtävissä tutkimuksissa mitataan lumen kiderakennetta ja sen vaikutusta lumesta heijastuvan auringonsäteilyn määrään. Käytössä on ASPIRE-hanketta varten Yhdysvalloissa rakennettu ainutlaatuinen mittalaite, jolla lumen heijastuskyky voidaan mitata tarkasti ja jatkuvatoimisesti hyvin laajalla säteilyspektrillä. Etelämantereelta tuodaan myös luminäytteitä sveitsiläisessä laboratoriossa analysoitavaksi. Mittauksia tehdään lumen pinnan energiataseesta ja sen yhteyksistä ilmakehän lämpötila-, kosteus- ja tuuliprofiileihin, joita tutkitaan säämastojen ja miehittämättömien lennokkien avulla.
Lisäksi Aboalta lähetetään kerran päivässä luotauspalloja, jotka mittaavat näitä profiileja noin 30 kilometrin korkeuteen asti. Luotauksien ja niitä tukevien säämallikokeiden muodossa Ilmatieteen laitos osallistuu Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n organisoimaan Year of Polar Prediction -hankkeeseen, jossa tutkitaan muun muassa sitä, miten suuri hyöty Etelämantereella tehtävistä tavanomaista runsaammista mittauksista saadaan säänennusteille.
FINNARP-tutkimusretkikunta työskentelee Aboalla vuosittain
Ilmatieteen laitoksella toimiva Suomen Etelämanner-operaatiot FINNARP täytti syyskuussa 20 vuotta. Se ylläpitää 30 vuotta sitten pystytettyä tutkimusasema Aboaa ja järjestää Suomen Etelämanner-tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt. FINNARP avustaa myös Etelämantereen muille tutkimusasemille ja laivoille suuntautuvien suomalaisten tutkimusprojektien toteuttamisessa.
Tutkimusmatkoilla työskennellään vuosittain noin kahden-kolmen kuukauden ajan marras- ja helmikuussa, jolloin Etelämantereella on kesä, lämpötilan pysytellessä 0–20 pakkasasteen välillä. Etelämantereen kesälle on tyypillistä jatkuva valo ja voimakas auringon säteily sekä ankarat lumimyrskyt.
Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla noin 130 kilometrin päässä rannikolta, noin 5 000 kilometrin päässä Etelä-Afrikan Kapkaupungista. Tutkimusasema on pystytetty etelän kesän 1988–1989 aikana. Nykyisin Aboa tarjoaa hyvät työ- ja asuintilat 12 hengen retkikunnille. Asemalle mahtuu asumaan tilapäisesti 18 henkilöä.
Oman tutkimusaseman rakentamisen jälkeen Suomesta on tehty tutkimusmatkoja Etelämantereelle säännöllisesti. Tutkimusaiheet ovat liittyneet muun muassa ilmatieteisiin, geologiaan ja geofysiikkaan.
Lisätietoja:
FINNARP 2018 -retkikunnan johtaja Priit Tisler, Ilmatieteen laitos, puh. 050 415 2868, priit.tisler@fmi.fiFINNARP-operaatioiden päällikkö Mika Kalakoski, Ilmatieteen laitos, puh. 050 359 2792, mika.kalakoski@fmi.fiTutkija Juho Vehviläinen, Ilmatieteen laitos, puh. 040 159 0310, juho.vehvilainen@fmi.fi