Sateinen elokuu päätti poikkeuksellisen lämpimän kesän
Kuva: Eija VallinheimoIlmatieteen laitoksen tilastojen mukaa kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan reilusta +18 asteesta Pohjois-Lapin noin +13 asteeseen. Maan etelä- ja keskiosassa kesä oli lukuisilla havaintoasemilla ennätyksellisen lämmin. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä kesän keskilämpötila, 18,9 astetta, on vuonna 1844 alkaneen mittaushistorian korkein. Maan pohjoisosassa kesä oli enimmäkseen harvinaisen lämmin eli yhtä lämmintä on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.
Koko maan keskilämpötilalla mitattuna päättynyt kesä oli 1900-luvun alusta alkavissa tilastoissa toiseksi lämpimin. Tätä lämpimämpi kesä oli vuonna 1937.
Kesän ylin lämpötila, 34,0 astetta, mitattiin 15. heinäkuuta Heinolan Asemantauksen havaintoasemalla. Alin lämpötila, −3,6 astetta, mitattiin 27. elokuuta Sallan Naruskan havaintoasemalla.
Hellepäiviä oli kesä-elokuussa 50, kun pitkän ajan keskiarvo on 33 hellepäivää kesässä. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä oli kesä-elokuussa Kouvolan Anjalassa, 42 päivää. Toukokuun hellepäivät mukaan lukien hellepäiviä oli yhteensä 43. Anjalan havaintoasemalla mitattiin 18.6.–18.7. hellelukemia yhtäjaksoisesti 31 päivän ajan, mikä on vuodesta 1961 alkaen hellepäivätilastojen pisin yhtämittainen hellejakso.
Kesän sademäärä oli lähellä keskimääräistä
Kesän sademäärä oli laajalti tavanomainen tai tavanomaista hieman suurempi, keskimääräistä vähäsateisempaa oli lähinnä maan kaakkoisosassa sekä Lapin luoteisosassa. Alustavien tietojen mukaan eniten sadetta kertyi Taivalkosken kirkonkylällä, missä kesä-elokuun sademäärä oli 315,6 millimetriä. Vähiten sadetta kertyi Enontekiön Kilpisjärven kyläkeskuksessa, 85,4 millimetriä.
Kesä-elokuussa maasalamoiden määrä jäi niukasti alle 130 000:een, mikä on noin 7 000 enemmän kuin keskimäärin. Varsinkin kesäkuun Aatu- ja Paula-rajuilmat nostivat koko kesän maasalamamäärän keskimääräistä suuremmaksi, vaikka loppukesä olikin salama-aktiivisuudeltaan vaisu.
Auringonpaistetunteja kertyi havaintoasemilla kesän aikana tavanomaista enemmän.
Elokuussa oli vain yksi hellepäivä
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuun keskilämpötila vaihteli etelärannikon noin +16 asteesta Keski- ja Pohjois-Lapin reiluun +10 asteeseen. Keskilämpötila oli suuressa osassa maata lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai hieman sen alapuolella. Suurimmat poikkeamat olivat maan eteläosassa, missä keskilämpötila jäi paikoin noin puoli astetta keskiarvon alapuolelle.
Elokuun ylin lämpötila, 25,7 astetta, mitattiin kuun 13. päivänä sekä Kouvola Anjalan että Virolahti Koivuniemen havaintoasemilla. Tämä jäi myös kuukauden ainoaksi hellepäiväksi, kun tyypillisesti elokuussa on yhdeksän hellepäivää. Päättyneen elokuun ylin lämpötila jäi harvinaisen alhaiseksi, sillä viimeksi vuonna 2000 elokuun korkein lämpötila oli tämä vuoden elokuun korkeinta lämpötilaa alempi.
Kuukauden alin lämpötila, −3,6 astetta, mitattiin elokuun 27. päivänä Sallan Naruskan havaintoasemalla.
Elokuussa satoi paikoin poikkeuksellisen paljon
Elokuu oli laajalti selvästi tavanomaista sateisempi. Varsinkin Pohjois-Pohjanmaalta Keski-Suomeen sekä Pohjois-Savoon ulottuvalla alueella sademäärät olivat paikoin poikkeuksellisen suuria. Maan etelä- ja keskiosassa oli yleisesti harvinaisen sateista. Ainoastaan Lapin länsi- ja pohjoisosassa sademäärät jäivät pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle.
Kuukauden suurin sademäärä, 189,8 millimetriä, mitattiin Nurmijärven Röykän havaintoasemalla. Vähiten kuukauden aikana satoi Enontekiön Kilpisjärven kyläkeskuksessa, 38,3 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä, 71,4 millimetriä, mitattiin Kuhmossa Kalliojoen havaintoasemalla elokuun 3. päivänä.
Maasalamoita havaittiin elokuussa noin 13 700 kappaletta, mikä on hieman alle puolet elokuussa keskimäärin havaitusta salamamäärästä.
Auringonpaistetunteja oli havaintoasemilla tavanomaista vähemmän.
Lisätietoja:
Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.
Ilmastotilastoja Ilmatieteen laitoksen sivuilla
Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)