Tiedote - Autoliikenne heikentää ilmanlaatua Oulussa

Autoliikenne osoittautui merkittävimmäksi Oulun ilmanlaatuun vaikuttavaksi tekijäksi Ilmatieteen laitoksen tekemässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin typenoksidipäästöjen vaikutuksia alueelliseen ilmanlaatuun. Tutkimuksessa määritettiin Oulun energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen vuoden 1999 typen oksidien päästöt. Leviämismalleilla määriteltiin näiden päästöjen aiheuttamat alueelliset ulkoilmapitoisuudet ja typpilaskeuma. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, kuinka suuri erillinen vaikutus energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen päästöillä on Oulun ilmanlaatuun.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan Oulun typen oksidien pitoisuuksiin vaikuttavat ylivoimaisesti eniten autoliikenteen päästöt. Suurimmat autoliikenteen aiheuttamat typen oksidien pitoisuudet esiintyvät Oulun keskustan ja sen ympäristön lisäksi vilkkaimpien liikenneväylien, etenkin valtatie 4:n, välittömässä läheisyydessä ja risteysalueilla. Kun tilanne on meteorologisesti epäedullinen, korkeimmat typpidioksidipitoisuuden vuorokausiarvot voivat ylittää noin 25 prosentilla maassamme voimassa olevat terveydelliset ohjearvot. Korkeimmat typpidioksidipitoisuudet voivat tuntiarvoina kohota vilkkaimmassa risteyksessä ohjearvon suuruisiksi. Oulun vuoden 1999 tilanteessa EU:n ilmanlaadun ensimmäisen tytärdirektiivin mukaiset raja-arvot eivät laskelmien mukaan ylittyneet. EU:n määrittelemät raja-arvot eivät saa ylittyä vuoden 2010 tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen.

Autoliikenteellä on Oulussa merkittävä vaikutus typen oksidien lisäksi myös hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöihin ja -pitoisuuksiin, ympäristön likaantumiseen sekä korkeiden hiukkaspitoisuuksien muodostumiseen varsinkin keväisin, kun ajoradat pölyävät. Autoliikenteen päästövaikutusten kehitys riippuu merkittävästi autokannan uudistumisesta, liikennemäärien muuttumisesta, paikallisista liikennejärjestelyistä ja toimista esimerkiksi ajoratojen pölyämisen ehkäisemiseksi.

Oulun typen oksidien kokonaispäästöt ovat 3 850 tonnia, joista energiantuotannon ja teollisuuden osuus on yli 60 prosenttia. Vaikka energiantuotannon ja teollisuuden typenoksidipäästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin vastaavat autoliikenteen päästöt, kyseisten päästöjen vaikutus paikallisiin typenoksidipitoisuuksiin ja typpilaskeumaan on huomattavasti pienempi kuin autoliikenteen päästöjen vaikutus. Voimalaitosten päästöjen aiheuttamat pitoisuudet ja laskeuma muodostuvat pieniksi, koska ne vapautuvat ulkoilmaan korkealta. Korkeimmillaankin energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet ovat mallilaskelmien mukaan vain 3 - 4 prosenttia terveydellisistä ohjearvoista. Vastaavasti autoliikenteen päästöt voivat jo yksistään aiheuttaa terveydelliset ohjearvot ylittäviä typpidioksidipitoisuuksia.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa saatiin varsin kattava kuva Oulun nykyisestä typen oksidien pitoisuustilanteesta ja typpilaskeuman tasosta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää ilmanlaadun seurannan suunnittelussa, kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa, Oulun ilmanlaadun kehityksen ennustamisessa sekä selvitettäessä liikennejärjestelyihin suunniteltujen muutosten vaikutusta ilmalaatuun.

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitos, ilmanlaadun tutkimus:Tutkimusryhmän päällikkö Harri Pietarila, puh. (09) 1929 5432, 050 337 8224, harri.pietarila@fmi.fiTutkija Timo Rasila, puh. (09) 1929 5425, 040 736 4333, timo.rasila@fmi.fi

Oulun kaupunki, Ympäristövirasto:Ympäristönsuojelusuunnittelija Marketta Karhu, puh. (08) 558 46760, 050 3525 930,marketta.karhu@ouka.fiYmpäristöjohtaja Pekka Vuononvirta, puh. (08) 558 46720, 050 5227 711, pekka.vuononvirta@ouka.fi