Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin

Ilmatieteen laitoksen alustavien tilastojen mukaan vuoden 2020 keskilämpötila oli Suomessa ennätyksellisen korkea, noin 4,8 astetta. Tämä ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 2015 jopa noin 0,6 asteella. Tilastot ulottuvat aina 1800-luvun puoliväliin saakka.

Vuoden 2020 keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa eli vuosia 1981–2010 korkeampi. Ennätyslämmin vuosi on jälleen yksi osoitus lämpenevästä ilmastostamme.

”Suomen kymmenestä lämpimimmästä vuodesta kuusi on esiintynyt vuoden 2010 jälkeen”, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Pauli Jokinen.

Vuoden 2020 kuukausista tammikuu, kesäkuu ja marraskuu olivat kukin Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimimpiä. Näiden lisäksi marraskuussa rikottiin Suomen lämpöennätys jopa kahteen kertaan. Lopulta ylimmäksi lämpötilaksi jäi 6. marraskuuta Maarianhaminassa mitattu 16,6 astetta.

Alueellisesti tarkasteltuna vuosi oli ennätyslämmin suuressa osassa maata. Maakunnista ainoastaan Lapissa jäätiin toiselle sijalle.

Rannikoilla ja maan keskivaiheilla sateisinta

Vuoden sademäärä ei jäänyt juuri missään päin maata pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Rannikkoalueilla Uudellamaalla, Satakunnassa ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuussa sademäärät olivat monin paikoin poikkeuksellisen suuria eli ne toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa.

Suurin vuosisademäärä tullaan mittaamaan Puolangan Paljakalla, jossa alustavien tietojen mukaan on satanut noin 1132 millimetriä. Tämä on Suomen mittaushistorian kolmanneksi suurin sademäärä. Ykkössijalla on samalla havaintoasemalla vuonna 2015 mitattu 1242,2 millimetriä.

Vuoden ylin lämpötila, 33,5 astetta, mitattiin 25. kesäkuuta Kankaanpään Niinisalossa. Alin lämpötila, -41,1 astetta, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 27. joulukuuta.

Vuoden suurin lumensyvyys oli Inarin Saariselällä 18. huhtikuuta mitattu 138 senttimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä oli puolestaan Pielaveden Venetmäellä 30. kesäkuuta havaittu 90,8 millimetriä.

Myös joulukuu oli tavanomaista leudompi

Joulukuu oli koko maassa tavanomaista leudompi. Keskilämpötila vaihteli lounaissaariston ja Ahvenanmaan reilusta neljästä plusasteesta Utsjoen yhdeksään pakkasasteeseen. Suurin poikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden oli Lapin länsiosassa, jossa oli noin seitsemän astetta tavanomaista leudompaa. Myös maan länsiosassa ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa koettiin harvinaisen leuto joulukuu eli näin lämmintä on keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.

Kuukauden alimmat lämpötilat mitattiin kuukauden lopulla, jolloin 26. ja 27. päivinä lämpötila laski Itä- ja Pohjois-Lapissa laajalti 30 ja 40 pakkasasteen välille. Kuukauden alin lämpötila, -41,1 astetta, havaittiin 27. päivänä Utsjoen Kevojärvellä. Kuukauden ylin lämpötila, +8,5, astetta, mitattiin puolestaan itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta Kökarin Bogskärissä.

Sademäärät melko tyypillisiä, lunta keskimääräistä vähemmän

Joulukuun sademäärä oli suurimmassa osassa maata melko tavanomainen. Ahvenanmaalla kuukauden sademäärä oli sen sijaan harvinaisen suuri, näin sateista on siellä joulukuussa harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Kuukauden suurin mitattu sademäärä on alustavien tietojen mukaan 102,9 millimetriä, joka mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa.

Kuukauden lopussa maan etelä- ja keskiosassa oli lunta enimmäkseen 5–15 senttimetriä ja pohjoisessa laajalti 20–40 senttimetriä. Lumensyvyydet olivat suurimmassa osassa maata 10–20 senttimetriä alemmat kuin keskimäärin. Lähinnä vain osassa Länsi-Lappia lumensyvyys oli lähellä ajankohdan keskiarvoa.

Lisätietoja:

Vuositilastot Joulukuun säätilastot

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)

Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi sääilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.