Suomalaiset tuntevat auringon UV-säteilyn riskit – moni polttaa itsensä siitä huolimatta
Kuva: AdobeStock.Kevätaurinko porottaa lämpimästi, ja ihon suojaamiseen auringon UV-säteilyltä kannattaa alkaa kiinnittää huomiota. UV-indeksi on jo saavuttanut suojautumisrajan eli arvon 3 lähes koko maassa.
"Eteläisessä Suomessa UV-indeksi nousee yli suojautumisrajan aurinkoisina päivinä huhtikuun puolivälistä syyskuuhun saakka. Pohjois-Suomessa raja ylittyy keskimäärin toukokuun puolivälistä elokuun alkupäiviin", selventää tutkija Kaisa Lakkala Ilmatieteen laitokselta.
Voimakkaimmillaan auringon UV-säteily on juhannusta edeltävällä ja muutamalla sen jälkeisellä viikolla. Tällöin UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi voi ylittää Suomen eteläosissa voimakkaan säteilyn rajan eli arvon 6.
Tuoreimpien ilmastoennusteiden mukaan Suomen kesien ennakoidaan lämpenevän tulevaisuudessa, mikä voi houkutella kevyempään vaatetukseen ja altistaa suomalaisia nykyistä enemmän auringon UV-säteilylle. Ennusteiden mukaan myös auringonsäteilyn määrä saattaa lisääntyä kesällä pilvisyyden vähentyessä.
Suomalainen altistuu auringolle arkipäivän puuhissa – UV-indeksi kertoo suojautumistarpeen
UV-säteilyn tärkeimmät haitalliset vaikutukset ovat ihon palaminen ja ennenaikainen vanheneminen, ihosyöpä sekä silmän sarveiskalvontulehdus (lumisokeus) ja harmaakaihi. Säteilyturvakeskuksen (STUK) lokakuussa 2022 teettämän kyselyn mukaan suomalaiset ovat aiempaa riskitietoisempia auringon UV-säteilyn aiheuttamista terveyshaitoista ja pitävät rusketusta vuosi vuodelta vähemmän muodikkaana. Tietoisuudesta huolimatta lähes neljännes (23 %) kyselyyn vastanneista kertoi kuitenkin polttavansa ihonsa auringossa vähintään kerran vuodessa.
Auringolta tulee suojautua myös tavallisissa arkipäivän puuhissa ja harrastuksissa, ei pelkästään silloin kun vietetään aikaa uimarannalla. Useimmat suomalaiset (67 %) altistuvat eniten auringolle viettäessään aikaa ulkona terasseilla ja puistoissa. Muita suosittuja ajanviettotapoja, joissa auringolle altistutaan, ovat mm. piha- ja puutarhatyöt ja muu vapaa-ajan toiminta (48 %), ulkoliikunta (40 %) ja luonnossa liikkuminen (38 %). Vain 29 prosenttia mainitsee varsinaisen ”auringon ottamisen” toiminnoksi, jossa altistuu auringolle.
"UV-säteilyltä suojautumisessa on hyvä yhdistellä useita suojautumiskeinoja. Ulkoilun voi ajoittaa aamuun, myöhempään iltapäivään tai iltaan, jolloin UV-säteily on heikompaa. Keskipäivällä kannattaa vetäytyä suosiolla varjoon tai sisätilaan", suosittelee UV-säteilyn erityisasiantuntija Anne Höytö Säteilyturvakeskuksesta. Höytön mukaan iho tulee suojata ensisijaisesti vaatetuksella ja silmät UV-suojatuilla aurinkolaseilla. Paljaaksi jääville ihoalueille tulee levittää aurinkovoidetta, jonka suojakerroin on vähintään 30.
UV-indeksin hyödyntäminen on hyvä apukeino suojautumisen suunnittelussa. Vain 42 % suomalaisista tietää, mitä UV-indeksi tarkoittaa ja osaa hyödyntää sitä. Suomalaisista 37 % tuntee UV-indeksin, mutta ei hyödynnä sitä ja 21 % ei tunne UV-indeksiä ollenkaan.
"Samalla kun katsoo päivän sääennusteen, kannattaa tarkistaa myös UV-indeksin ennuste. Mikäli UV-indeksin ennuste on vähintään 3, tulee aurinkosuojautuminen huomioida päivän ulkoaktiviteetteihin valmistautumisessa", Anne Höytö muistuttaa.
Pieniä lapsia suojataan auringon UV-säteilyltä paremmin kuin kouluikäisiä
Syöpäjärjestöjen Taloustutkimuksella teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lapsia suojataan auringon UV-säteilyltä melko hyvin. Melkein 80 prosenttia vanhemmista kertoo suojaavansa lapsensa aina tai lähes aina. Mitä pienempi lapsi on, sitä paremmin suojaamisesta huolehditaan. Lasten tullessa kouluikään ote hieman herpaantuu.
Vanhemmat arvioivat, että auringossa oli palanut vähintään kerran puolet alakouluikäisistä lapsista, kolmannes 3–6-vuotiaista ja viidesosa 0–2-vuotiaista. Vanhempien mukaan lapsen iho jää suojaamatta useimmiten unohduksen takia tai siksi, että auringossa olo venähtää suunniteltua pidemmäksi.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet vanhemmat tiesivät, että ihon palaminen lapsena lisää riskiä saada ihosyöpä myöhemmin. Jotkut kuitenkin arvelivat, että jos lapsen iho ei pala, ihosyöpäriski ei lisäänny, vaikka auringossa oleskeltaisiin. Suuret annokset UV-säteilyä ovat kuitenkin haitallisia, vaikka iho ei palaisi. Elinikäisestä aurinkoaltistuksesta merkittävä osa tulee lapsuudessa ja nuoruudessa. Kyselyn mukaan yli 60 prosenttia lapsista ulkoili keväällä ja kesällä yli kaksi tuntia päivittäin tai lähes päivittäin.
Melanooma lisääntyy Suomessa viiden prosentin vuosivauhtia
Syöpäjärjestöjen tilastojen mukaan vuonna 2021 melanoomaan sairastui 981 miestä ja 798 naista. Koronavuosi 2020 aiheutti vajetta diagnooseissa, eikä vajetta ole vieläkään kurottu kiinni. Melanooma on länsimaissa nopeimmin yleistyvä syöpä, joka lisääntyy Suomessakin normaalisti noin viiden prosentin vuosivauhtia.
"Melanooma-diagnooseja tehtiin vuonna 2021 jo yhtä paljon kun ennen koronaa. Silti diagnooseja puuttuu, koska vuonna 2020 niitä tuli paljon normaalia vähemmän", muistuttaa Karri Seppä Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta Suomen Syöpärekisteristä.
Koska tiedetään, että sairastuneiden määrä ei ole yhtäkkiä voinut laskea, on ainoa vaihtoehto, että monen melanooman diagnoosi on viivästynyt. Tämä on Sepän mukaan huolestuttavaa, koska mitä myöhemmin melanooma löydetään, sitä pidemmälle tauti on ehtinyt edetä. Melanooma lähettää jo melko varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä, ja etäpesäkkeitä lähettäneen taudin hoitaminen on huomattavasti hankalampaa.
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitos
UVI-ennuste Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelussa. UV-indeksin ennusteen voi tarkistaa myös Ilmatieteen laitoksen mobiilisovelluksesta.
Tutkija Kaisa Lakkala, puh. 040 7476792, kaisa.lakkala@fmi.fi
Säteilyturvakeskus
Erityisasiantuntija Anne Höytö, puh. +358 975 988 305, anne.hoyto@stuk.fi
Tulevana kesänä Säteilyturvakeskuksen #Suniho-kampanjassa kiinnitetään huomiota erilaisiin altistumistapoihin ja annetaan vinkkejä, kuinka juuri omassa mielipuuhassaan kannattaa suojautua UV-säteilyltä. http://suniho.fi
Syöpäjärjestöt
Tutkimuspäällikkö Karri Seppä, puh. 050 441 8556
Terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela, puh. 050 438 8841
Viestinnän asiantuntija Maarit Rautio, puh. 040 549 1003