Tiedote 5.6.2024

Toukokuussa saatiin keskimääräistä enemmän auringon UV-säteilyä

Tähän aikaan vuodesta auringon UV-säteily alkaa olla kohtalaista, ja voimakkaimmillaan UV-säteily on Suomessa juhannuksen molemmin puolin. Säteilyaltistukselta suojautumisen helppo muistisääntö on vaatteet, varjo ja voide.
Kuva: Adobe Stock.

Toukokuun auringonpaisteiset säät näkyivät myös Ilmatieteen laitoksen UV-säteilymittauksissa. Helsingissä UV-indeksin arvo saavutti tai ylitti suojautumisrajana pidetyn lukeman kolme toukokuun jokaisena päivänä. Myös Pohjois-Suomessa suojautumisraja on ylittynyt toukokuun puolivälin jälkeen jokaisena aurinkoisena päivänä.

Kolean ja pilvisen huhtikuun aikana UV-säteilykertymät jäivät Suomen eteläosissa ennätyksellisen alhaisiksi. Keskimääräisestä kuukausikertymästä jäi uupumaan reilu viidennes. Toukokuun aurinkoisten säiden myötä tilanne heilahti toiseen laitaan: kuukausikertymän keskiarvo ylittyi lähes neljänneksellä.

"Voimakkaan säteilyn rajaa eli UV-indeksilukemaa kuusi hätyytellään tyypillisesti pari viikkoa ennen ja jälkeen juhannuksen. Voimakkaan säteilyn päiviä esiintyy eteläisessä Suomessa vuosittain keskimäärin yhdeksän", selittää Ilmatieteen laitoksen tutkija Anu Heikkilä.

Tällöin myös Pohjois-Suomessa mitataan vuoden korkeimpia UV-indeksilukemia, jolloin lukemat voivat nousta aurinkoisina päivinä viiteen.

UV-indeksin arvo kolme kertoo suojautumistarpeesta

Auringon UV-säteilyltä kannattaa suojautua aina, kun UV-indeksi saavuttaa tai ylittää lukeman kolme. Ihoa peittävä vaatetus on hyvä suoja UV-säteilyä vastaan. Myös varjopaikoissa oleskelu pienentää tehokkaasti UV-säteilykuormitusta.

"UV-säteilyltä suojautuminen on syytä muistaa pilviselläkin säällä, sillä vain hyvin paksut pilvet vaimentavat UV-säteilyä tehokkaasti. Näköhavaintomme ei siis kerro koko totuutta: näkyvä valo vaimenee nopeammin pilvien vaikutuksesta kuin UV-säteily", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.

Myös uidessa on syytä muistaa, että kirkkaassa vedessä puolen metrin syvyyteen tunkeutuu noin 40 prosenttia UV-säteilystä.

Aurinkosuojavoidetta kannattaa levittää niille ihoalueille, joita ei voi suojata vaatetuksella. Voidetta tulee levittää riittävästi, ja sen suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30. Aurinkolasit ja leveälierinen hattu ovat myös tarpeellinen suoja erityisesti silmille ja kasvoille.

UV-säteilyn aiheuttaman ihon palamisen ja suurten kerta-annosten välttäminen pienentää ihomelanooman riskiä. Koko eliniän aikana kertyvän UV-säteilyaltistuksen vähentäminen pienentää muidenkin ihosyöpien riskiä. UV-säteily myös vanhentaa ihoa ja lisää riskiä sairastua silmäsairauksiin.

UV-indeksin voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta ja mobiilisovelluksesta. Jos kesälomareissu suuntautuu ulkomaille, on hyvä tarkistaa etukäteen kohteen aurinkoisen keskipäivän UV-indeksi, sillä monessa lomakohteessa UV-säteily on merkittävästi voimakkaampaa kuin Suomessa. Tällöin iho voi palaa huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin kotimaassa.

Lisätietoja:

Tutkija Anu Heikkilä, Ilmatieteen laitos, puh. 050 338 4854, anu.heikkila@fmi.fi

Tutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, puh. 040 747 6792, kaisa.lakkala@fmi.fi

Ilmatieteen laitoksen UV-indeksin ennuste, joka kertoo tulevien päivien UV-indeksin Suomeen sekä useisiin kohteisiin ulkomailla.

Mitä ovat UV-säteily ja UV-indeksi?

Suojautuminen auringolta

UV-säteilyUV-indeksiAurinkoKesä