Raekausi oli hieman keskimääräistä vaisumpi
Kuva: PixabayIlmatieteen laitoksen tilastojen mukaan viime kesänä satoi rakeita 44 päivänä. Raepäivien lukumäärä jäi hieman keskimääräisestä: viimeisen kymmenen vuoden keskiarvo on 50 raepäivää vuodessa.
Toukokuun 15. päivän ja lokakuun 17. päivän välillä havaittiin 298 erillistä raetapausta, joista 25:ssä havaittiin halkaisijaltaan vähintään kahden senttimetrin kokoisia rakeita. Suuria rakeita havaittiin 13 eri päivänä. Rakeita satoi eniten maan länsiosissa.
"Kesä oli jälleen lämpö- ja sadeoloiltaan vaihteleva, mikä selittää keskimääräistä vaisumpaa raekautta. Salamointi jäi kesällä vähäiseksi eikä rajuilmoja juurikaan esiintynyt kesäkuun Uuno-rajuilmaa lukuun ottamatta", sanoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.
Raekausi alkoi myöhään, juhannuksena ei saatu perinteisiä raesateita
Raekausi käynnistyi vasta toukokuun puolivälissä, mikä on pari viikkoa tavanomaista myöhemmin. Etelässä jäärakeita havaitaan tyypillisesti jo huhtikuun loppupuolella. Tänä vuonna ensimmäiset jääraekuurot kehittyivät 15. toukokuuta maan lounaisosaan. Toukokuun 17. päivänä havaittiin myös ensimmäiset, noin kahden senttimetrin kokoiset suuret rakeet. Kyseinen päivä oli myös toukokuun vilkkain raepäivä lähes 40 raehavainnollaan. Kaikkiaan toukokuussa oli kahdeksan raepäivää ja 73 raetapausta.
Kesäkuun raesateet painottuivat kuun lopulle. Kaakkoisrajaa pitkin liikkui voimakkaita ukkos- ja raekuuroja jo 8. kesäkuuta, jotka eivät kuitenkaan yltäneet kunnolla Suomen puolelle. Kesäkuun puolivälissä Pohjolaan vahvistui korkeapaine, ja sää oli lämmin ja kuiva. Tavanomaisesta poiketen juhannuksen aikaan ei raekuuroja esiintynyt.
Kesän suurimmat rakeet Ylikiimingissä
Juhannuksen jälkeen Suomessa vallitsi hetkellisesti epävakaisempi säätyyppi, ja Uunon-päivän rajuilman yhteydessä 25. kesäkuuta esiintyi kesän voimakkain raekuuro. Ylikiimingissä satoi myöhään illalla noin neljän senttimetrin kokoisia rakeita, jotka aiheuttivat vahinkoja. Myös Kainuussa satoi tuolloin voimakkaiden ukkospuuskien yhteydessä 2–3-senttisiä rakeita. Kesäkuussa oli yhteensä kahdeksan raepäivää, joista viitenä satoi suuria rakeita. Erillisiä raetapauksia havaittiin 62.
Heinäkuun alkupuolen viileys suosi raekuuroja. Rakeet olivat kuitenkin kooltaan pääasiassa pieniä; suuria rakeita havaittiin heinäkuussa vain kolmena päivänä. Heinäkuussa raehavaintoja kertyi 88 kappaletta ja rakeita satoi peräti 12 päivänä.
Kesän toiseksi voimakkain raepäivä oli elokuun 9. päivä, kun Tuupovaarassa satoi noin kolmesenttisiä rakeita. Elokuussa raepäiviä kertyi kahdeksan, joista kolmena esiintyi myös suuria rakeita. Raetapauksia oli tasan 50 kappaletta.
Syys-lokakuussa sää oli normaalia lämpimämpi, mikä suosi raekuurojen esiintymistä. Syyskuussa rakeita havaittiin vielä viitenä päivänä ja lokakuussa kolmena päivänä. Tapauksia kertyi yhteensä 25 kappaletta. Raekausi päättyi 17. lokakuuta.
Lisätietoja:
Meteorologi Jari Tuovinen, Ilmatieteen laitos, jari.tuovinen@fmi.fi