Raekauteen osui jättirakeita ja runsaasti suuria rakeita
Kuva: AdobeStock.Raepäiviä oli tänä vuonna 49 eli tavanomainen määrä. Suuria rakeita, eli vähintään 20-millisiä rakeita havaittiin kuitenkin selvästi pitkän ajan keskiarvoa enemmän: suuria rakeita havaittiin 24 päivänä, kun vuosien 2006–2023 keskiarvo on 15 päivää. Myös suurien rakeiden tapauksia havaittiin tavanomista enemmän, kaikkiaan 62 kappaletta.
Jättirakeita havaittiin kahtena eri päivänä kesäkuussa. Jättirakeiden läpimitta on vähintään 50 millimetriä.
Varaslähtö raekauteen pääsiäisenä
Raekausi otti varaslähdön jo pääsiäisenä, kun huhtikuun 1. päivänä jäärakeita satoi poikkeuksellisen aikaisin Turun seudulla sekä osin maan keskivaiheilla. Varaslähdön takana oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmin kostea ilmamassa samalla kun lämpötilat kohosivat etelässä ensi kertaa yli 15 asteen.
Raekausi käynnistyi kunnolla kuitenkin vasta toukokuun lopussa, jolloin myös suuria rakeita havaittiin useana päivänä. Toukokuun 25. päivänä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueella satoi paikoin 2–3 senttimetrin kokoisia rakeita muun muassa Lohjan, Salon, Forssan ja Porvoon ympäristössä. Vastaavan kokoisia rakeita satoi myös 30. toukokuuta Juuan lähistöllä.
Aktiivinen raejakso kesäkuun alussa
Aktiivinen raejakso jatkui kesäkuun alkupuolella. Koko kesän voimakkain raekuuro osui kesäkuun 1. päivään ja varsin pohjoiseen, kun Kittilän pohjoispuolitse itään liikkui iltapäivällä nopeasti voimistunut raekuuro, jossa suurimmat havaitut rakeet olivat halkaisijaltaan 50–55 millimetriä.
"Havaintohistoriasta löytyy vain kaksi tapausta, jossa jättirakeita on esiintynyt vuorokautta aiemmin. Pellon 31.5.1930 sekä Parkanon 31.5.1988 tapaukset ovat havaintohistorian varhaisimmat jättiraetapaukset Suomessa", Ilmatieteen laitoksen meteorologi Jari Tuovinen toteaa.
Heti seuraavana päivänä eli 2. kesäkuuta Varpaisjärvelle osui voimakas yksittäinen raekuuro, jossa suurimpien rakeiden halkaisija ylsi noin 50 millimetriin. Maininnan arvoinen on myös Raumalle 14. päivänä osunut raekuuro, joka merituulen avulla pysyi paikallaan pitkän ajan ja aiheutti Rauman pohjoispuolelle peräti 30–40 minuuttia kestäneen pienialaisen raesateen.
Lämmin syyskuu suosi rakeita
Heinäkuun voimakkain raekuuro osui Lahden Nastolaan, jossa rakeet olivat suurimmillaan noin 40 millimetrin suuruisia. Heinäkuun loppu ja elokuu olivat merkittävien raesateiden osalta hiljaisempia, vaikka sää oli pääosin helteistä ja rankkoja ukkossateita esiintyikin aika ajoin. Elokuun 11. päivänä Kiskon yllä sekä Porvoon saaristossa satoi noin 25 millimetrin kokoisia rakeita.
Lämmin syyskuu näkyi siinä, että rakeita esiintyi yhä viitenä päivänä, vaikka kuivempi säätyyppi vallitsi suuren osan aikaa.
Raekausi kestää toukokuusta syyskuulle
Raekausi käynnistyy Suomessa maan eteläosassa toukokuun alkupuolella, pohjoisempana kesäkuun alkuun mennessä ja päättyy usein elokuun lopussa tai syyskuun alkupuolella. Pieniä rakeita voi esiintyä kuitenkin raekauden ulkopuolellakin.
Rakeita on kahta eri tyyppiä: kesäisiin kuuropilviin liittyviä jäärakeita ja keväällä tai syksyllä esiintyviä kylmän purkaukseen liittyviä lumirakeita. Jäärakeet ovat kovia ja osin läpinäkyviä jääkappaleita, jotka satavat alas korkeista kuuro- tai ukkospilvistä. Suomessa jäärakeet ovat tyypillisesti läpimitaltaan 5–10 millimetriä, mutta suurimmat havaitut ovat olleet 90 millimetrin kokoisia.
Lumirakeet ovat huhti–toukokuussa, etenkin kylmänpurkauksissa esiintyviä valkoisia, timanttia muistuttavia kappaleita, jotka ovat muodostuneet lumen ja jään yhdistelmästä huurtumalla. Kooltaan ne ovat tyypillisesti 3–8 millimetriä. Talviaikaan ja varhain keväällä esiintyy myös lumijyväsiä, jotka ovat hyvin hauraita ja muistuttavat mannaryynejä.
Lisätietoja:
Meteorologi Jari Tuovinen, Ilmatieteen laitos, jari.tuovinen@fmi.fi